Näiden syiden vuoksi Suomessa juhlitaan joulua jo aattona – saman syyn voi havaita joka viikko

Jouluaattona saunaan piti ehtiä ajoissa, jotta jäi myös aikaa juhla-ateriaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Siinä vaiheessa, kun valtaosa maailmaa viettää suurimpia jouluhulinoitaan 25. joulukuuta, suomalaiset ovat jo ehtineet suorittaa tärkeimmät joulurituaalinsa. Myös esimerkiksi juhannusta juhlitaan aattoon painottuen. Mistä siis johtuu suomalaisten halu juhlia ajoissa?

Syitä voi etsiä ainakin saunasta ja ehkä osittain myös suomalaisesta mielenlaadusta, kertoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS:n) arkistotutkija Juha Nirkko.

”Sauna oli vuosisatoja eräänlainen rajapyykki arjen ja juhlan välillä. Peseytymään pääsi harvoin, ja puhdas olo oli melkoinen fyysinen kokemus. Silloin juhla oli valmis alkamaan.”

Koska keskitalvella päivänvaloa oli niukasti eikä sähkövaloa lainkaan, kaikki työt piti saada tehtyä ajoissa. Saunaankin piti ehtiä viimeistään hämärässä, sillä haltioiden ja suvun vainajien piti myös päästä saunomaan.

SKS:n arkistoon on kerätty 1930-luvulla huomattavan paljon perinneaineistoa, joka koskee kaukaisimmillaan 1800-luvun puolivälin tapahtumia. Ainakin tuolloin haltioiden ja suvun vainajien saunavuorot olivat elävää kansanperinnettä. Joulun perinteet olivat kuitenkin syntyneet ja kerrostuneet jo aiempien vuosisatojen aikana.

Koko aatto-sana viittaa itse asiassa edeltävään iltaan. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sana on laina muinaisruotsin apton- tai afton-sanasta. Nykyruotsissa afton tarkoittaa iltaa ja aattoa.

Vaikka Suomella ei keskikesällä tarvitse murehtia, ehditäänkö kaikki toteuttaa päivänvalon riittäessä, juhannusaaton juhlimisen syyt ovat samat kuin joulun.

”Pohjimmiltaan kyse lienee siitä, että aattona juhlaa on vielä edessä. Niinkin olen kuullut asian muotoiltavan, että juhla on parhaimmillaan juuri ennen, kuin sitä aletaan juhlia. Silloin raadantavaihe on takana, mutta kaikki on vielä edessä”, Nirkko pohtii.

Aattomaista juhlintaa voikin löytää joka viikosta. Siitä asti, kun lauantaista tuli 1970-luvulla vapaapäivä, viikonloppua on alettu juhlia jo perjantaina. Myös etkoilukulttuuri liittyy samaan ilmiöön: juhlitaan ennen varsinaista juhlaa.

Sunnuntai-iltana Suomi taas valmistautuu jo henkisesti tulevaan arkeen.

Nirkko on huomannut tietyn mentaliteettieron kävelyllä sunnuntai-iltaisin Helsingissä. Jos ulkona vaikka grillataan tai pidetään piknikkiä, seurue harvemmin puhuu suomea.

”Monessa muussa kulttuurissa sunnuntai on loppuun asti vapaapäivä, eikä tulevan viikon aatto, kuten suomalaiset asian näkevät.”

• Suomalaisissa sananlaskuissa piisaa esimerkkejä siitä, miten aattoa on arvostettu.
• ”Aattona juhla korkein.”
• ”Aatto joulua korkeampi.”
• ”Joulun aatto pitkä päivä, laiskan akkain työpäivä.”
• ”Aatonaattoon ne pyhät loppuu.”
• ”Loppiainen on aina aatonaaton päälle.”
• ”Souvarilla ei ole kuin yksi työpäivä, kun maanantai ei ole mikään työpäivä, tiistaina mennään katsomaan työmaata, keskiviikkona kalut työmaalle, torstaina tehdään työtä, perjantaina viedään kalut pois, lauantaina ei tehdä työtä, koska se on pyhän aatto.”
• Lähde: Kotimaisten kielten keskus