Kesäkissat eivät enää ongelma, vaan villiintyneet laumat – tulevatko seuraavaksi huoleksi koronakissat?

Eläinsuojelulain mukaan kissan kunto pitää tarkistaa vähintään kerran vuorokaudessa. Kuva: Sanne Katainen

"Haluamme herättää ihmiset siihen, että jos törmää villiintyneeseen kissalaumaan, niin tekisi siitä ilmoituksen viranomaisille tai eläinsuojeluyhdistykselle. Tällainen populaatiokissa on uusi kesäkissailmiö", sanoo SEY Suomen Eläinsuojelun viestinnän asiantuntija Annukka Seppävuori.

Yle Puheella keskusteltiin maanantaina kissakriisistä. Alueellinen eläinsuojeluneuvoja syytti maatiloja siitä, että ne päästävät kissanpentuja luontoon.

Seppävuoren mukaan kyseessä on yksittäisen neuvojan kokemus eikä sitä voi yleistää. SEY on kymmenen vuoden välein tutkinut hylättyjen kissojen määrää ja saanut tulokseksi noin 20 000 kissaa vuodessa. Määrä on pysynyt suunnilleen samana, ja siinä ovat mukana löytöeläintaloihin päätyneet kissat.

"Ruotsissa vastaava luku on 120 000. Todennäköisesti meilläkin hylättyjä kissoja on paljon enemmän kuin tuo 20 000. Luontoon kuolleita ei saada koskaan näihin lukuihin", Seppävuori toteaa.

Kissakriisiä ylläpitävät SEY:n mukaan leikkaamattomat, vapaasti lisääntyvät kissapopulaatiot.

"On kissalaumoja, joita joku saattaa ruokkia jonkun verran, mutta ei riittävästi. Ne pyörivät jonkun pihapiirissä, mutta kellään ei ole vastuuta niistä. Sitten on myös populaatioita, joita kukaan ei hoida", Seppävuori kuvailee.

"Usein käy niin, että kun leikkaamaton kissa päätyy jonkun pihaan ja synnyttää sinne poikaset, niiden annetaan kasvaa kesän ajan. Syksyllä havahdutaan, etteivät kissat voi tänne jäädä, ja vasta sitten otetaan yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen, että mitäs näille tehtäisiin. Yhteyttä pitäisi ottaa heti, kun tiine kissa tai kissaperhe tulee pihaan, niin se helpottaisi pentujen sosiaalistamista ja uuden kodin saamista", Seppävuori opastaa.

Seppävuoren mukaan kissapopulaatiot eivät ole erityisesti maatilojen ongelma.

"Usein ihmisten sosiaaliset ongelmat linkittyvät ongelmiin eläinten pidossa. On kyse ihmisistä, joiden elämänhallinta on heikoissa kantimissa. Jos ei pysty huolehtimaan itsestään, harvoin pystyy eläimistäkään."

Seppävuori toivookin, että sosiaalitoimi tekisi nykyistä enemmän yhteistyötä eläinsuojeluyhdistysten kanssa. "Että eläimet huomioitaisiin samalla kun ihmisiä aletaan auttaa."

Koronarajoitusten aikana lemmikkieläinten kysyntä on lisääntynyt. Eläinsuojeluyhdistyksissä jännitetäänkin, ovatko seuraavaksi ongelmana koronakissat, kun lemmikkiä ei esimerkiksi taloudellisten syiden takia voidakaan enää pitää.

SEYn Eläinten viikolla 4.–10. lokakuuta on teemana Arvokas kissa. Tavoitteena on, että kissat, joita ei suunnitelmallisesti lisäännytetä, leikattaisiin, ja tunnistusmerkittäisiin.

SEY ajaa lainsäädäntöön kissojen vapaan lisäännyttämisen kieltoa.

Lue myös:

Kissoja hylätään eniten kesällä – älä ota tai anna lemmikkiä heppoisin perustein

Metsästäjältä pitäisi poistaa oikeus tappaa villiintynyt kissa, vaatii neuvottelukunta

Maaseudun puolivillit kissat vakava eläinsuojeluongelma

Joka vuosi 20 000 kissaa hylätään luontoon – eläinyhdistys ehdottaa pakollista tunnistusmerkintää