Ihmiset & kulttuuri

Leikkiperinteen siirtäminen vaatii aikuisilta vaivannäköä – ”Lapset saattavat ensin jopa pelästyä sitä tunnetta, kun tulee hiki ja hengästyttää”

Leikki kehittää lasta monella tapaa ja yhdistää myös sukupolvia. Leikistä jää kaikille mukana oleville muistoja.
Pallopelit olivat vuonna 2016 suosiossa välitunneilla Lapualla Hellanmaan koululla. Kirkonrottaa pelattiin nimellä ”pallo paikalla".

Nykylapset ovat yhtä leikkiväisiä kuin vanhemmatkin sukupolvet, mutta leikkiperinteen siirtäminen lapsille vaatii nyky-yhteiskunnassa aikuisilta vaivannäköä, kertoo Perinneleikit ry:n leikki-innovaattori Isa Pelto.

Hän kehottaa aikuisia pohtimaan, mitä omiin lapsuusmuistoihin sisältyy. Erittäin todennäköisesti mieleen nousee muistoja mukavista leikeistä.

”Ei lapsi leikkiessään ajattele, että teen tätä siksi, että kehityn henkisesti ja fyysisesti ja opin tärkeitä sosiaalisia taitoja. Ne ovat leikin kaupanpäällisiä, joiden arvon ymmärtää vasta myöhemmin”, Pelto tiivistää.

Aikuisten antama malli on aluksi tarpeen, jotta leikistä jää lapselle omia muistoja, joita hän voi välittää eteenpäin muille lapsille tai aikuisille. Lisäksi leikki ja leikistä puhuminen tarjoaa sillan myös lastenlasten ja isovanhempien välille.

”Leikki siis kuuluu kaikille, myös aikuisille”, tiivistää Pelto.

Esimerkin näyttäminen ei tarkoita, että aikuisen pitäisi esimerkiksi kolmen tunnin lapsenvahtivuoron aikana juosta lasten leikeissä ja peleissä mukana koko ajan. Kun lapset on saatu innostumaan, aikuinen voi hyvin siirtyä seuraamaan ja vahtimaan vierestä.

Leikki toimii myös lääkkeenä erääseen julkisen keskustelun kestopuheenaiheeseen, nimittäin liialliseen ruutuaikaan.

”Lapset saattavat ensin jopa pelästyä sitä tunnetta, kun tulee hiki ja hengästyttää. Mutta se unohtuu äkkiä, kun leikki vie mennessään."

Isa Pelto kiertää työnsä puolesta leikittämässä lapsia ympäri maata päiväkodeissa, alakouluissa ja tapahtumissa. Hän on huomannut, että lapset tuntevat edelleen monia perinteisiä leikkejä, kuten kirkonrotan, kymmenen tikkua laudalla, lipunryöstön ja polttopallon.

Osa lapsista saattaa kuitenkin kyseenalaistaa leikin mielekkyyden, ellei siitä voi voittaa mitään eikä sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistusta.

”Totta kai leikkimisen saa kyseenalaistaa. Leikin jälkeen kysyn kuitenkin aina lapselta, teitkö jotain uutta, saitko uusia ideoita tai oliko sinulla kivaa. Lasta itseäänkin voi yllättää, että hän vastaa kyllä”, Pelto kertoo.

Korona-aika on lisännyt kiinnostusta leikkiperinteeseen. Erityisesti keväällä, kun lasten ohjatut harrastukset jäivät tauolle, perheillä olikin yhtäkkiä mahdollisuus viettää aikaa yhdessä.

”Korona-aika on kirkastanut leikin ydinajatuksen. Leikki on ihmisiltä ja sukupolvilta toisille siirtyvää, tavoitteetonta ajanvietettä, josta jää leikin osapuolille käteen muisto ja fiilis.”

Leikkejä on myös mahdollisuus muunnella sopiviksi eri tilanteisiin.

”Esimerkiksi hippaleikkejä voi varioida loputtomiin. Omassa lapsuudessani leikittiin Disney-hippaa, nykylapset leikkivät aivan samoilla säännöillä Pokémon-hippaa”, Pelto kertoo.

Leikkiä moneen tilanteeseen

  • Leikki on sukupolvirajat ylittävää toimintaa.
  • Eräs tunnettu leikin määritelmä on vuodelta 1938 ja alankomaalaisen Johan Huizingan käsialaa: ”Leikki on vapaaehtoista toimintaa tai askarointia, joka suoritetaan määrätyissä ajan ja paikan rajoissa vapaaehtoisesti hyväksyttyjen, mutta ehdottomasti sitovien sääntöjen mukaan.”
  • Kaikissa kielissä leikkiä ja peliä ei erotella.
  • Opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelma tunnustaa leikin hyödyt: ”Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.”
  • Uusia ja vanhoja leikkejä ja pelejä voi etsiä esimerkiksi ilmaisesta Perinneleikit-mobiilisovelluksesta sekä osoitteesta perinneleikit.fi.
  • Korjattu nimivirhe 21.10.2020 klo 14.02: Huizing muotoon Huizinga.

Lue lisää

Filmikuvaus elää uutta tulemistaan parikymppisten harrastajien ansiosta – ”Filmikuvauksessa on pakko olla harkitseva ja keskittyä siihen, mitä tekee”

Viime vuosisadan lopulla kädentaidoille kuului huonoa: "Suomi kaupungistui, eikä kädentaidoille ollut uudessa ympäristössä enää välttämätöntä tarvetta" – nykyään käsityöt tuovat mielenrauhaa kiireen keskelle

Ruoka yhdistää sukupolvet ja tuo oman historian lähelle – erityisesti yksi perinneruoka kiinnostaa kotileipureita korona-aikaan

Isoäidin kemiantaidoille on kysyntää, kun siivouksessa halutaan välttää liiallista kemikaalien käyttöä – wc-pommi on suursuosikki