Ihmiset & kulttuuri

Pomminkeltaisia vaatteita ja olympiavuoden huumaa – kansallispuvuissa näkyvät historian myllerrykset

Virossa kansallispukuja käytettiin Neuvostoliitosta irtautumiseen. Tämän päivän Suomessa nuoret kaupunkilaiset näkevät kansallispuvut paluuna juurilleen.
Sanne Katainen
Lahtelainen suunnittelija Marianne Valola saa kansallispuvuista inspiraatiota työhönsä.

Ensimmäisessä maailmansodassa venäläinen sotalaiva haaksirikkoutui Viron Muhun saaren lähistöllä. Onnettomuuden seurauksena saaren kansallispukujen väri vaihtui. Syynä olivat laivan kuljettamat merimiinat. Tarkemmin, niiden sisältämä räjähdeaine. Kirkkaankeltainen pikriini­happo sopi lankojen värjäykseen. Runsaassa vuosikymmenessä saarella käytettyjen kansanpukujen värit olivat muuttuneet tummista sitruunankeltaisiksi.

Kansallispukuihin liittyy vahvan historiallinen ulottuvuus. Muhun esimerkki näyttää, miten sattuma voi määrätä kansallispuvun ulkonäköä. Viron ja Suomen kansallis­pukuperinteessä on samaa, mutta sattuma ja historian kulku ovat vieneet veljeskansat eri suuntiin.

Viron historiassa oli pitkä vaihe, jolloin kansallispukuja ei käytetty. Neuvostomiehityksen aikana niiden katsottiin edustavan kansallisidentiteettiä, josta haluttiin päästä eroon. Kansallistunne ei sopinut ajatukseen kansainvälisestä sosialistisesta maailmasta.

Neuvostomiehityksen loppuvuosina Viron yli pyyhki Laulava vallankumous. Sortovaltaa uhmattiin taiteen avulla. Liikehdintä muistutti Suomessa sata vuotta aiemmin nähtyä kansallisromantiikan kautta.

Vuosien 1987–1991 laulujuhlilla Virossa syleiltiin omaa kansallista identiteettiä ja irtauduttiin Neuvostoliitosta taiteen ja kulttuurin keinoin.

Kansallispuvut olivat tärkeässä osassa oman kansallis­identiteetin juhlimisessa.

”Tarton kaduilla oli yleistä nähdä opiskelijoilla kansallispukujen osia kuten pellavapaitoja, hameita ja kirjailtuja nauhoja”, kertoo Tartossa toimivan Viron kansallismuseon kuraattori Reet Piiri.

Aluksi kansallispuvun osien käyttöä pidettiin puvun arvoa alentavana. Kun tekstiilitaitelija Anu Raud ja elokuva­ohjaaja Mark Soosaar alkoivat näyttäytyä tällä tavoin pukeutuneina, kansallispuvun osien käytöstä tuli laajasti hyväksyttyä.

Laulavan vallankumouksen menneisyys näkyy edelleen Viron laulujuhlilla. Kansallispuvut ovat kuorojen ja kansantanssiryhmien esiintymisvaatteita. Pukuja on myös yleisöllä, joko osissa tai kokonaisina.

Hameiden, liivien, paitojen ja korujen lisäksi kansallispuvuista tutut kuosit loistavat ihmisten yllä.

Vuonna 1952 Suomenlahden eteläpuolella kuljettiin neuvostoministeriön määräämissä vaatteissa. Samaan aikaan Helsingissä valmistauduttiin toivottamaan koko maailma kylään. Olympiavuonna Suomi kuhisi kansainvälisiä vieraita. Heille tahdottiin näyttää, millainen maa Suomi on.

”Olympialaisten aikaan Suomessa nähtiin todellinen kansallispukubuumi”, kertoo Jyväskylässä toimivan Suomen kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultti Taina Kangas. Vuosikymmenen aikana Suomessa koottiin yli 60 uutta kansallispukumallia.

1960-luvulla elettiin modernismin, jopa futurismin aikaa. Nykyhetkeen ja tulevaan ankkuroineet tyylisuunnat saivat kansallispukujen suosion laskemaan. Kankaan mukaan kotimaassa kansallispukukulttuuri onkin kulkenut aalloissa. Kun avaruus oli saatu valloitettua, seurasi 1970- ja 1980-lukujen paluu juurille. Tuolloin kansallispuvut olivat jälleen kovassa huudossa.

Sitten tuli täysi romahdus. Lama runteli Suomea 1990-luvun alussa. Sen seurauksena myös kansallispukujen hankinta hiipui. Vuosituhannen vaihteessa alkoi paluu, joka on sittemmin jatkunut, jopa kiihtynyt.

Kansallispukujen käyttöön liittyy usein halu kunnioittaa omia juuria ja historiaa. Virossa kansallispuku toimi välineenä oman kansallisen identiteetin palauttamisessa. Taina Kankaan mukaan Suomessa etenkin siirtokarjalaiset ja heidän jälkeläisensä ovat hyvin ahkeria kansallispuvun käyttäjiä.

”Nykyään Suomessa kansallispuvun käyttöön liittyy myös kaupungistumisen ja globalisaation aiheuttaman juurettomuuden liennyttäminen. Kansallispukukursseille osallistuminen on taas vilkasta ja etenkin Helsingin seudulla erittäin suosittua. Nuoret ovat olleet 2000-luvulla kiinnostuneita sukututkimuksesta ja kansallispuvuista.”

Lue lisää

Saarikko tukee jääkiekkoliittoa päätöksessä Valko-Venäjän MM-kisoista: "Valmistelussa EU-tason ministereiden kannanotto siitä, että kilpailuja ei järjestettäisi Valko-Venäjällä"

Suomessa on muuta Eurooppaa parempi koronavirustilanne, tänään raportoidaan 198 uutta tartuntaa

Bidenin voiton kyseenalaistanut Viron sisäministeri eroaa, syyttää mediaa

Kirja-arvio: Yuval Noah Hararin suosittu Sapiens-teos taipuu viiden tähden sarjakuvaksi, jonka jatko-osaa odottaa mieli kihisten