Ihmiset & kulttuuri

Huippu-urheilija Ilkka Herola varoittaa liiasta suorituskeskeisyydestä ja itsensä brändäämisestä: "Sosiaalinen media on aikasyöppö, joka muokkaa herkästi ihmisen identiteettiä"

Ilkka Herolan mukaan yhdistetyn maajoukkue on tiivis kaveriporukka. "Ystävyys on huomattavasti tärkeämpi asia kuin arvokisamitalit", hän sanoo.
Pentti Vänskä
Yhdistetyn urheilijalla täytyy olla paloa hiihdon lisäksi mäkihyppyyn, joka vaatii tietynlaista luonteenlaatua. "Viehätystä vaaran tunteeseen ja pelon kohtaamista", Herola kuvailee.

25-vuotiaan Ilkka Herolan viime kausi maailmacupissa päättyi komeaan kolmanteen sijaan Holmenkollenilla maaliskuussa. Kuopiolainen yhdistetyn hiihtäjä sai keväällä vakioitua sijoituksensa kymmenen parhaan joukkoon.

Pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupkausi alkaa perinteiseen tapaan Rukalta tulevana viikonloppuna. Kisakalenterin jatko on vielä arvoitus koronavirustilanteen vuoksi.

Herola oli viime kaudella yhdistetyn paras hiihtäjä, mutta moni kisa meni piloille heikon mäkiosuuden takia. Loppukaudesta hyppääminen kulki jo paremmin.

Puijon Hiihtoseuran kasvatti on pysynyt koko harjoituskauden terveenä. Ladulla Herola sivakoi takuulla lujaa, joten menestys ratkeaa taas hyppytornissa.

Kauden päätähtäin on asetettu kevään Oberstdorfin MM-hiihtoihin, jossa hän tavoittelee ensimmäistä arvokisamitaliaan.

"Mitali on realismia ja silloin kaiken pitää osua kohdalleen. Toivottavasti saan hyppäämisessä liekin päälle heti alkukaudesta."

Yhdistetty on muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana taas mäkipainotteisemmaksi. Kilpailijoiden fyysiset ominaisuudet ovat kehittyneet mäkihypyssä niin, että minuuttien takamatkalta ei nousta enää hiihto-osuudella kärkisijoille.

"Molemmissa lajeissa on oltava nykyään tasaisen kova, jotta voi menestyä. Palkintopallille päästäkseen pitää käytännössä hypätä mäessä viiden parhaan joukkoon."

Suomen yhdistetyn kultakausi ajoittui vuosituhannen vaihteeseen. Edellisestä arvokisamitalista on kulunut 13 vuotta. Sapporon MM-kisoista 2007 Suomi saavutti kolme mitalia Hannu Mannisen ja Anssi Koivurannan johdolla.

Herolalla ja Eero Hirvosella on potentiaalia palauttaa Suomi mitalikantaan. Herolan mukaan koko yhdistetyn joukkue on viime kautta kilpailukykyisempi.

"Loukkaantumisista kuntoutunut Eero Hirvonen on ollut koko kesän vahvassa vireessä. Uskon, että hän tekee vahvasti paluun parin vuoden takaiselle tasolleen."

Mäkihypyn ja yhdistetyn 2010-luvun vaatimaton menestys näkyy suoraan harrastajamäärän vähenemisenä, Herola myöntää. Lapsille on tarjolla aiempaa enemmän urheilulajeja ja myös ilmaston lämpeneminen vaikuttaa yhdistetyn suosioon.

"Kannamme yhdistetyssä huolta, miten talvien käy. Välinevalmistajien ja seurojen toiminta riippuu siitä, että lajia on mahdollista harrastaa. Kilpaurheilu on vain pieni osa kokonaisuudesta."

Yhdistetty on toki aina marginaalinen laji verrattuna massaliikuttajiin, kuten jalkapalloon. Yhdistetyn urheilijalla täytyy olla paloa hiihdon lisäksi mäkihyppyyn, joka vaatii tietynlaista luonteenlaatua.

"Viehätystä vaaran tunteeseen ja pelon kohtaamista", Herola kuvailee.

Kilpaurheiluna yhdistetyllä on vahva asema Suomen lisäksi Keski-Euroopassa ja Norjassa, mikä käy ilmi isoista tv-katsojaluvuista. Lajissa tehdään historiaa, sillä naiset kilpailevat ensimmäistä kertaa yhdistetyn maailmacupissa ja taistelevat myös mitaleista MM-kisoissa 2021.

Herola on toiveikas, että yhdistetyn harrastajamäärä voi kaksinkertaistua, kun naiset tulevat täysillä mukaan. Miksi mäkihypyssä ja yhdistetyssä sitten kilpailtiin niin pitkään pelkästään miesten voimin?

"Siinä on varmaan jotain syvällä kulttuurissa olevaa, että naisille ei sovi extreme-urheilu. 1950-luvulla esitettiin absurdeja spekulaatioita, joiden mukaan mäkihypystä on haittaa hedelmällisyydelle. Mitään fyysisiä esteitä ei oikeasti ole."

Pentti Vänskä
Herolan kauden päätähtäin on asetettu kevään Oberstdorfin MM-hiihtoihin, jossa hän tavoittelee ensimmäistä arvokisamitaliaan. "Mitali on realismia ja silloin kaiken pitää osua kohdalleen."

Siilinjärvellä kasvanut Herola harrasti juniorivuosina monipuolisesti urheilua salibandysta squashiin ja telinevoimistelusta yleisurheiluun. Mäkihyppy oli lapsuuden intohimo ja päälaji 16-vuotiaaksi asti, vähitellen nuorukaisen fyysiset ominaisuudet alkoivat viitata kestävyysurheiluun.

Siilinjärvi on maineikas pesäpallopitäjä, mutta pohjoissavolaisesta kunnasta on tullut myös kovia mäkimiehiä, kuten Ari-Pekka Nikkola ja Kimmo Savolainen.

"Lapsuuden esikuvat olivat lajin kirkkaimmat tähdet Janne Ahonen ja Hannu Manninen sekä kuopiolaisista Ville Kantee ja Matti Hautamäki."

Ilkka aloitti urheilun harrastamisen samaan aikaan isoveljensä Matti Herolan kanssa, josta kehittyi myös maajoukkuetason urheilija yhdistetyssä. Uransa jo lopettanut isoveli oli tärkeä sparraaja ja harjoituskaveri Ilkalle.

Lempinimeltään Matti Herola on muuten alle 70-kiloisena nakki ja yli 70-kiloisena makkara. Ilkkaa kutsutaan maajoukkueessa yleensä "Iluksi".

Yhdistetyn maajoukkue on tiivis kaveriporukka, joka on tuntenut toisensa lapsesta asti. Ilkka Herola on innokas metsästäjä ja luonnossa liikkuja, ja se yhdistää häntä esimerkiksi velipoikien ja joukkuetoveri Eero Hirvosen kanssa.

Maajoukkueleireillä yhdistetyn miehet käyvät usein metsästämässä valtion mailla. Mieluiten Herola lähtee viikonlopuksi pyyntireissulle sukunsa metsästysmajalle Sonkajärvelle.

"Joukkueenjäsenten välille kehittynyt ystävyys on lajikulttuurimme hienoimpia puolia. Se on huomattavasti tärkeämpi asia kuin arvokisamitalit."

Pentti Vänskä
Mäkihypyn ja yhdistetyn 2010-luvun vaatimaton menestys näkyy suoraan harrastajamäärän vähenemisenä, Herola myöntää. Lapsille on tarjolla aiempaa enemmän urheilulajeja ja myös ilmaston lämpeneminen vaikuttaa yhdistetyn suosioon.

Huippu-urheilijoilla on nykyään rajattomat mahdollisuudet itsensä mainostamiseen ja markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Se voi olla myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Herola varoittaa jatkuvasta itsensä brändäämisestä. Sosiaalinen media on aikasyöppö, joka muokkaa herkästi ihmisen identiteettiä pinnalliseen ulkonäkö- ja suorituskeskeiseen suuntaan.

"Pelkään, että tämä on tulevaisuudessa vielä nykyistä suurempi ongelma, kun some-sukupolven lapset kasvavat aikuisiksi."

Herolan elämänarvot ovat menneet perusteellisesti uuteen järjestykseen aikuistumisen myötä. Nuorempana urheilu meni kaiken muun edelle ja jopa ystävyys- ja seurustelusuhteet jäivät toiseksi.

"Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vahva menestyslähtöisyys ja jopa ylitsepursuava itsekritiikki. Se ajaa helposti kierteeseen, jossa ei osaa olla tyytyväinen mihinkään."

Paineet kasvoivat suuriksi, sillä kuvainnollisesti nuoren miehen koko elämä oli pelissä joka kisassa. Se toi Herolalla kilpailutilanteeseen epäonnistumisen pelkoa ja riittämättömyyden tunnetta.

Tavallinen elämäkin on nykyään usein kilpailua kehdosta hautaan, Herola muistuttaa.

"Ei ole harvinaista lukea iltapäivälehtien sivuilta loppuun palamisesta, kun kaikki on uhrattu uralla menestymiseen. Se tuntuu turhalta, kun viimeistä tiliä tehdään. Mitä elämästä jää käteen, jos vierelläsi ei ole läheisiä ihmisiä."

Pentti Vänskä
Ilkka Herola teroittaa kuvassa sauvan kärkiä Kuopiossa. Yhdistetyn urheilijan elämänarvot ovat menneet perusteellisesti uuteen järjestykseen aikuistumisen myötä. Nuorempana urheilu meni kaiken muun edelle ja jopa ystävyys- ja seurustelusuhteet jäivät toiseksi.

Ilkka Herola

  • Vuonna 1995 Siilinjärvellä syntynyt yhdistetyn hiihtäjä. Edustaa seuratasolla Puijon Hiihtoseuraa.
  • Pyeongchangin olympialaisissa 2018 normaalimäen ja 10 kilometrin hiihdon kilpailussa kahdeksas. Samoissa Korean olympialaisissa joukkuekisassa Suomi sijoittui kuudenneksi.
  • MM-kisoissa henkilökohtaisessa kisassa parhaimmillaan viides Seefeldissä 2019. Joukkuesprintissä Eero Hirvosen kanssa neljäs MM-Falunissa 2015. Yhdistetyn joukkuekisassa MM-kisoissa parhaimmillaan neljäs Falunissa 2015.
  • Maailmancupin kokonaiskilpailussa seitsemän vuonna 2017 ja kahdeksas 2020. Sijoittunut yhdistetyn maailmancupin osakilpailuissa kuudesti kolmen parhaan joukkoon.
  • Opiskelee Itä-Suomen yliopistossa kauppatieteitä. Asuu Kuopiossa.
  • Harrastaa metsästystä ja musiikkia (erityisesti rumpujen soittoa). Myös ei-minkään tekeminen kavereiden kanssa on yksi tärkeimmistä ajanviettotavoista.
Lue lisää

Kirja-arvio: Matti Nykäsenä tunnettu oman elämänsä sekoilija, muusikko ja väkivaltarikollinen etsi rakkautta ja hyväksyntää – tarina menestyksestä jäi mokailujen varjoon

"Äiti tää on täydellistä" – pienet ja isommatkin mäkikotkat lähtevät lentoon Jokilaaksosta

Mäkihypyssä on tarjolla kansallissankarin viitta - luulisi sen kiinnostavan

Keski-Euroopan mäkiviikko alkaa tänään Oberstdorfin karsinnalla