Video: Petri Laaksonen sävelsi aluksi salaa pöytälaatikkoon ja etsi sanoittajankin puhelinluettelon keltaisilta sivuilta – "Toivon, että jokainen rohkaistuisi kuuntelemaan sisäistä ääntään"

Petri Laaksonen puuhailee kesät mökillään Paraisilla, mutta matkustelu on avannut silmiä Suomen hienouden suhteen. ”Toivoisin, että muutkin näkisivät maailman eriarvoisuuden näkökulmasta, että meillä on enemmän aihetta kiitollisuuteen kuin valittamiseen.” Kuva: Jarkko Sirkiä

Petri Laaksonen on uskossa ja laulaa myös hengellisiä lauluja.”Esiinnyn mielelläni kirkossa, jakamassa yhteisiä elämän­kokemuksia. Niissä tilanteissa ollaan uskon mysteerin äärellä.” Kuva: Jarkko Sirkiä

Sata salamaa, Eläköön elämä, Oot voimani mun.

Nämäkin euroviisuhitit ovat Petri Laaksosen säveltämiä. Tuottelias mutta monille tuntematon Laaksonen ei ole vain euro­viisumies, vaan muusikko, jota monipuolisempaa saa hakea: hän on säveltänyt iskelmiä, joululauluja, hengellistä musiikkia ja vaikkapa Aila Meriluodon ja Kaarlo Sarkian runoja.

Musiikkia on syntynyt myös surusta. ”Äiti toivoi minulta ennen kuolemaa hautajaisiinsa jotakin, joka alkaa samoin kuin Jo karjalan kunnailla. Sävelsin instrumentaaliteoksen In Memoriam – Karjalaiselle äidilleni, jonka soitin muistotilaisuudessa.”

Vuonna 1997 Laaksosta pyydettiin laulamaan Paimioon auto-­onnettomuudessa kuolleen 19-vuotiaan pojan hautajaisiin. Laaksonen sävelsi muistolaulun Ota hänet vastaan.

Sauvossa syntynyt Laaksonen oli itsekin oman kylän poikia, sillä hän muutti 9-vuotiaana Paimioon pankkivirkailija-äitinsä ja autokoulunopettaja-isänsä kanssa.

”Olin jo Sauvossa tunnettu laulajapoika, jolla oli korkea ja kirkas ääni. Kävin laulutunneilla 8-vuotiaasta, ja Paimiossa laulunopettajani laati minulle omia ohjelmistoja. Joka kesä kävin pokkaamassa voiton Karjalan Liiton kesäjuhlien kilpailusta. Laulun merkeissä meni lapsuus ja nuoruus.”

Parikymppisenä opettajaopiskelijana Laaksonen sai ajatuksen, että voisi myös säveltää.

”En tiedä, mistä sen keksin. Se oli salainen harrastukseni, enkä kehdannut puhua siitä kenellekään. Sain valmiiksi muutaman tekeleen, joita olin lallatellut ilman sanoja.”

Sanoittajaa hän etsi puhelinluettelon keltaisilta sivuilta, otti yhteyttä henkilöön nimeltä V-P Lehto, joka teki sanat. Eläköön elämä lähetettiin euroviisuihin ja voitti Suomen karsinnat 1985.

”Buusti oli minulle välttämätön musiikillisen itsetunnon kannalta. Että hei, mun biisi voitti tosta vaan euroviisut!”

Euroviisut olivat lapsuuden harvoja television musiikki­ohjelmia, ja tärkein.

”Euroviisuissa edustetaan Suomea ja oli aivan mieletön ajatus, että minun hengentuotteeni edustaa Suomea, meitä kaikkia!”

Laaksonen lähetti kisaan sävellyksensä viidesti kuuden vuoden aikana ja sijoittui aina kolmen parhaan joukkoon. Kisailu ei jää vain musiikkiin, sillä mitaleita on tuonut myös sulkapalloharrastus.

Toinen salainen haave oli laulaminen. Siitä hän mainitsi kerran levytuottaja Jaakko Salolle, jonka luona kävi pimputtelemassa sävellyksiään.

”Salo sanoi, ettei sinusta voi koskaan tulla levylaulajaa, koska koilotat liikaa. Tapanani oli tosiaan laulaa melkein puolihuutoa, koska olin tottunut laulamaan lapsesta saakka ilman mikkiä isoissakin jumppa-, juhla- ja kunnansaleissa.”

Kansansuosikiksi Laaksosen nosti Täällä Pohjantähden alla, jonka hän oli säveltänyt pöytälaatikkoonsa jo vuonna 1989, mutta joka pääsi Ylioppilaskunnan Laulajien ohjelmistoon vuonna 1992.

”Kävi vielä niin mojovasti, että pääsin laulamaan sooloa!”

Pian ison levy-yhtiön pomo pyysi tekemään oman levyn.

”Minulla oli hyvä työ opettajana ja elämän palikat kunnossa, ja mietin, uskallanko ottaa askeleen tuntemattomaan. Mutta ajattelin, että tätähän olen pitkään toivonut ja päätin uskaltaa.”

Syksyllä 1994 tullut ensilevy Täällä Pohjantähden alla möi platinaa.

”Kaikilla ihmisillä on toiveita ja toivoisin, että jokainen rohkaistuisi kuuntelemaan sitä sisäistä ääntään, josta muille ei välttämättä puhuta.” Kuten säveltämään salaa.

Vaikeitakin hetkiä on ollut.

”Vahvin luovuttamisen paikka oli, kun äitini ja veljeni kuolivat yhdeksän kuukauden välein. Ihmiset, jotka olivat aina olleet elämässäni! Olin 50-vuotias ja jo iso poika, mutta kun yhteys oli ykskaks poikki, tunsin suurta merkityksettömyyttä.”

Tyhjyys iski lappilaisessa mökissä täpötäyden kappelikonsertin jälkeen, ja Laaksonen huomasi tehneensä työtään alitajuisesti läheisiään varten.

”Elämän karu laki on, että mitkään ihmiset eivät korvaa toisia ihmisiä. Luopumisen aikaahan tämä aikuiselämä on.

Leipääntymiseen auttoivat uudet laulut ja In Memoriam -levy vuosina 2012 ja 2013 kuolleiden äidin ja veljen muistolle. Sen kiertueella hän kohtasi ihmisiä kipeine jäähyväisineen.

”Siitä tulikin tervehdyttävää, elämänmaku palasi kuoleman kautta. Vaikka asiat eivät ole kivoja, olen niiden kanssa nyt sinut.”

Petri Laaksonen

Syntynyt 7. elokuuta 1962 Sauvossa, asuu Helsingissä.

Kasvatustieteiden kandidaatti, musiikinopettaja Helsingin Laajasalon yläasteella ja lukiossa 1987–1994.

Vapaa laulaja ja säveltäjä, johtaa Könsikkäät-kuoroa.

Säveltänyt Suomen euroviisuvoittajat Eläköön elämä 1985, Sata salamaa 1987 ja kakkoseksi tulleen Oot voimani mun 2000 sekä paljon muuta musiikkia.

Tapsan Tahtien Vuoden laulelmantekijä vuonna 1993.

Konsertoi parhaillaan Joulu Pohjantähden alla -kiertueella.

20 levyä, joista 13 soololevyä, useilla kultaa tai platinaa

Mökkeilee Paraisilla, hiihtää Lapissa, pelaa sulkapalloa, matkustaa.

Kirkkovaltuutettu Helsingissä.

Perheetön.

Lue myös:

Muusikko järkyttyi palattuaan entiseen ammattiinsa opettajaksi: "Olin ihan puhki joka päivä"