Ihmiset & kulttuuri

Munkki paljasti likaisuutensa ja muita hurjia kylpemisjuttuja

Heikki K. Lyytisen tietokirja esittelee perusteellisesti suomalaisen saunan kehitysvaiheet sekä hikoilu- ja kylpykulttuurit ympäri maailmaa.
Jaana Kankaanpää
Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon joulun alla. Kuvassa Ari-Pekka Paavola lämmittää Saunaseuran omistamaa Vaskiniemen saunaa Helsingin Lauttasaaressa.

Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon joulun alla. Sopivasti samoihin aikoihin painokoneesta putkahti Heikki K. Lyytisen tietokirja Terve Löyly, joka esittelee perusteellisesti suomalaisen saunan kehitysvaiheet.

Kustannus Linnan julkaisemassa tietokirjassa on 340 sivua värikuvineen. Teoksen alkuosassa esitellään kattavasti maailman hikoilu- ja kylpykulttuureja. Noin 150-sivuisen globaalin tarkastelun painopiste on enemmän historiassa kuin nykyajassa.

"Tänään olemme vakuuttuneita siitä, ettei sauna ole suomalaisten yksityisomaisuutta, vaikka sitä on pyritty ajan kuluessa ehdoin tahdoin jopa uskonkiihkoisesti suomalaistaan isänmaallis-kansallisessa hengessä. Sauna on itämerensuomalaista yhteisperintöä", Lyytinen sanoo.

Kansainvälistä saunakulttuuria koskevaan osaan sisältyvät esimerkiksi Mesopotamian, Intian, antiikin Kreikan ja Rooman, Turkin, Baltian maiden, Venäjän ja Amerikan alkuperäiskansojen saunomistavat. Monitieteelliseen tekstiin sisältyy myös paljon inspiroivia kaunokirjallisia lainauksia ja runoja.

Arabien hikoilupaikka oli ja on edelleen hammam, joka tarkoittaa lämmön levittäjää. Riisuuduttuaan kävijä viedään höyryhuoneeseen, jossa vietetään noin puoli tuntia rentoutuen. Höyryhuonetta seuraa pesijän tarjoama läpikotainen saippuointi ja ihon kuorinta – tuloksena häpeän rajoille kohoava kuolleen ihon määrä.

"Herkkähipiäiselle käsittely voi tuntua rajunpuoleiselta, joka ´helvetiltä tuntuu, mutta paratiisi lienee´", Lyytinen kuvailee.

Onsenit on nykyään japanilaisia kylpylöitä ja niiden vesi tulee maan alla kuumista lähteistä. Onseneilla on vahva henkinen merkitys Japanin kiivaassa työtahdissa. Ne tarjoavat hetkellisen pääsyn ahtaasta sosiaalisesta hierarkiasta.

Luokattomuutta lisää se, että onsenissa kylpijät ovat alasti, kuten suomalaisessa saunassa.

Rooman valtakunnan loppuaikoina kylpylätkin rappeutuivat. Keisari Heliogabaluksen tiedetään kerran kutsuneen kylpyyn erään korttelin kaikki ilotytöt, keisari Tiberius taas piti enemmän pikkupojista.

Puhtaus on osa ajassa kestävää sivistysperintöä – siis sivistystä eli siivosti elämistä. Puhdistautumisella on Lyytisen kirjan mukaan myös uskonnolliset syynsä.

Tosin kristittyjen askeettien piirissä on esiintynyt myös peseytymättömyyttä. Eräästä keskiaikaisesta munkista kerrottiin, että likaisuus saattoi olla myös moraalinen turva.

"Kaunis maailmannainen oli rakastunut munkkiin. Munkki sai kuitenkin pelastetuksi naisen syntisestä himosta paljastamalla hänelle likaisen ja syöpäläisiä kuhisevan kehonsa. Himo ei voita kaikkea", teoksessa kuvataan.

Tietokirjan loppuosa, reilu puolet teoksen sisällöstä, käsittelee savusaunaa. Tutkimustiedon ohella osuus perustuu jyväskyläläisen Heikki K. Lyytisen pitkäaikaiseen saunaharrastukseen. "Rakastan elämää, joka savusaunan lauteilta aukee", hän kiteyttää.

Lyytinen on muokannut savusaunaansa vuosikymmeniä, tavoitteenaan mahdollisimman hyvät löylyt. Kirjassa kerrataan myös seikkaperäisesti Lyytisen oman savusaunan palaminen vuonna 1996, opetuksineen.

Lyytinen syntyi Kuopion maalaiskunnassa, missäpä muualla kuin savusaunassa. Kotikonnuilla Itä-Suomessa vihta oli vasta, ja on edelleenkin.

Eurooppalaisen saunomistraditioon vihtominen on kuulunut 1200-luvulta lähtien. Intiaanit läimäyttelivät hikimajoissaan itseään esimerkiksi biisonin hännällä, maissin lehdillä ja kotkan siivistä tehdyllä viuhkalla tai ryytikimpulla.

Vihtominen itsensä pieksämisenä on aikoinaan tulkittu `syntien sovitukseksi`. Se liittyi myös lemmen kylvetykseen, joka oli taianomainen puhdistumisriitti.

Lyytisen mukaan yksi vihtomisen tapa on aloittaa jalkateristä, jatkaa sitten pohkeisiin, reisiin, pakaroihin ja selkään sinne-tänne-sääntöä unohtamatta, miten vain hyvältä tuntuu.

Anne Lius-Liimatainen/ Terve Löyly -kirjan kuvitusta
Heikki K. Lyytisen mukaan tutkimustulokset osoittavat, että savusaunan ekologiset haittavaikutukset ovat lähes eliminoitavissa. Kuvan savusauna sijaitsee Virroilla.

Kirjassa tarkastellaan myös savusaunan hiilijalanjälkeä ja ekologista jälkeä. Lyytisen mukaan tutkimustulokset osoittavat, että savusaunan ekologiset haittavaikutukset ovat lähes eliminoitavissa.

Jos savusauna lämmitetään pieniksi pilkotuilla ja kuivilla lämmityspuilla, lämmitysaika lyhenee ja terveysvaarat ja ympäristön saastutus minimoituvat. Katsaus kiukaiden kehittämisestä palotehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi on kirjassa tärkeässä osassa.

"Uskon, että suomalaisella savusaunalla on tulevaisuutta EU:n direktiivien uhkaavista varjoista huolimatta. Suomalainen savusaunaperinne on parhaimmillaan esivanhemmilta perityssä savusaunassa – ajattomuuden olotilassa, alkujuurilla. Sitä ei korvaa urbaani sähköinen ´nautintokuumio´, vaikka sekin kehittyy koko ajan modernisoituvine kiukaineen", Lyytinen tiivistää jälkisanoissa.

Heikki K. Lyytinen, Terve Löyly – Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin, Kustannus Linna, joulukuu 2020, 340 sivua. Kirjan kuvitus: Anne Lius-Liimatainen

Anne Lius-Liimatainen / Terve Löyly -kirjan kuvitusta
Eurooppalaisen saunomistraditioon vihtominen on kuulunut 1200-luvulta lähtien. Intiaanit läimäyttelivät hikimajoissaan itseään esimerkiksi biisonin hännällä, maissin lehdillä ja kotkan siivistä tehdyllä viuhkalla tai ryytikimpulla.

Lue lisää

Paljuhysteria iski nyt myös britteihin ja saksalaisiin – maailman suurimpiin paljunvalmistajiin lukeutuva Kirami lisää pökköä pesään

Saunominen Unescon luetteloon – ensimmäinen suomalainen perinne aineettoman kulttuuriperinnön listalla

Kirja: Hurriganesin tuotanto pääsee oikeuksiinsa järkäleessä – Ganes ymmärsi jo kaupallisen yhteistyön

Kirja-arvio: Lapsiperheille suunnattu reseptikirja sopii mainiosti myös aikuisille, sillä ohjeet ovat ihastuttavan nopeita ja yksinkertaisia