Ihmiset & kulttuuri

Karjalan liiton puheenjohtaja yllätti työtoverit valtioneuvoston kansliassa – lähti navettaan

Hallintopäällikkö Outi Örn haluaa edistää karjalaista kulttuuria ja liiton toimintaa aktiivisesti ympäri Suomen.
Jaana Kankaanpää
Kirkkonummen kirjaston nurkkaukseen istahtanut Outi Örn haluaa viedä karjalaista kulttuuria entistä vahvemmin koko Suomeen.

Kiteeläiseltä lypsykarjatilalta Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Outi Örn valittiin syksyllä Karjalan liiton puheenjohtajaksi. Päivittäin liiton asioihin kuluu helposti parikin tuntia. "Se on aika paljon ainakin mieheni mielestä”, kaksivuotiaan lapsen äiti naurahtaa.

38-vuotias Örn asuu omakotitalossa Inkoossa Uudellamaalla ja toimii nykyisin Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa (Kavi) hallintojohtajana. Kavi on tuttu muun muassa elokuvatarkastamosta ja -arkistosta.

Örn on työskennellyt hallintojohtajana jo useissa työpaikoissa, muun muassa Rautjärven kunnassa.

"Kun olin yksikön päällikkönä valtioneuvoston kansliassa viitisen vuotta sitten, äitini menehtyi nopeasti syöpään. Se oli työpaikassa aikamoinen yllätys, kun kerroin, että lähden kotitilalle isän avuksi navettatöihin."

Parsinavetassa oli parikymmentä lypsävää. Työt Kiteellä jatkuivat muutaman kuukauden, kunnes lehmistä luovuttiin. Outi Örnin (o.s. Tiainen) ja hänen kahden sisaruksensa isä sekä perikunta jatkavat tilalla edelleen viljanviljelyä ja metsätöitä.

Joensuun yliopistossa historiasta filosofian maisterin ja Lapin yliopistossa työn ohessa hallintotieteiden maisterin tutkinnot suorittanut Örn on kiinnostunut historiasta ja kulttuurista. Historian tutkijan töillä ei kuitenkaan Suomessa kovin moni elä. "Hallinnossa on enemmän työmahdollisuuksia."

Karjalaisuus, juuret ja kulttuuri on kiinnostanut Örniä koko elämän ajan, mutta asia ajankohtaistui, kun perhe muutti Uudellemaalle vuonna 2008.

Karjalan murteesta esimerkiksi mie-sana on säilynyt puheessa. Inkoossa Karjala-seuraa ei ollut, joten Örn hakeutui Lohjan Karjalaseuraan, oli Uudenmaan piirin sihteeri ja eteni sitä kautta valtakunnallisiin seuratehtäviin.

Hän toimi muun muassa liittovaltuustossa sekä toimikunnassa, joka pohti liiton 80-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Karjalan liiton toiminta on ollut kohtalaisen vireää, mutta korona-aikana talous on ollut tiukalla. Liitto toimii sekä jäsenmaksujen että valtion tuen avulla ja liitto sai myös valtion koronatukea viime vuonna. "Talous on pysynyt vakaana osin kustannuksia vähentämällä, henkilömäärää on vähennetty seitsemästä kuuteen."

Liitto on osaomistaja Helsingin Karjala-talossa, jonka tulevaisuutta pohditaan. "Vaihtoehtoina on korjaus tai uuden rakentaminen. Talosta ei ole tarkoitus luopua."

Liittoa on syytetty osittain liiasta Helsinki-keskeisyydestä. Myös jäsenmaksulaskutuksen uudistus on herättänyt närää, jonka vuoksi joitakin seuroja on eronnut liitosta.

Jäsenmaksulaskutus on keskitetty liiton hoidettavaksi tämän vuoden alusta. Esimerkiksi sellaiset seurojen jäsenet, jotka eivät ole liiton jäseniä, voivat olla ehdokasjäseniä ja liittyä liiton jäseniksi halutessaan. "Tässä on ollut ehkä väärinymmärrystä. On koettu, että liitto on painostanut, vaikka siitä ei ole kyse. Jäsenyys on jokaisen oma valinta."

Örn haluaa myös muuttaa liiton toimintaa entistä alueellisemmaksi ja eri alueiden vahvuudet huomioiden.

"Vuotuisten Karjalaisten kesäjuhlien järjestäminen on tuntunut jäsenseuroista liian työläältä, kun väki ikääntyy ja vähenee. Juhlat on järjestetty talkoovoimin, eikä voimavaroja enää ole entisellä tavalla."

Liittojuhlien uudistamisessa pohditaan muun muassa sitä, että varsinaisia kesäjuhlia järjestettäisiin harvemmin ja välivuosina järjestettäisiin pienempiä alueellisia juhlia, jolloin matkat lyhenevät ja alueen erikoispiirteet pääsevät esiin paremmin, Örn kertoo.

Karjalan liitto perustettiin ajamaan luovutetun Karjalan alueen väestön etuja asuttamis- ja korvauskysymyksissä. Örnin mukaan luovutetut alueet ovat edelleen liiton toiminnan perusta, mutta hän ottaisi nykyiset Suomen karjalaiset alueet eli Etelä- ja Pohjois-Karjalan entistä voimakkaammin toimintaan mukaan.

Liitto pitää yhteyttä luovutettuun Karjalaan, muun muassa Karjalan tasavaltaan ja Leningradin oblastiin. Seurat järjestävät kotiseudulle ahkerasti matkoja ja pyrkivät kunnostamaan muun muassa hautausmaita ja muistomerkkejä. Viipurin Pyöreässä tornissa on järjestetty liiton juhlia.

Karjala-liiton säännöistä poistettiin viime liittokokouksessa kohdat, joissa viitattiin Karjala-kysymyksen ratkaisun edistämiseen. Säännöissä kuitenkin todetaan edelleen, että toiminnan lähtökohta ja juuret ovat luovutetussa Karjalassa.

"Liitto tukee Suomen ulkopoliittista linjaa ja toimii sen mukaisesti. Meillä on säännöissä edelleen maininta, että liitto pyrkii edistämään valtioiden välisiä neuvotteluja asiassa, mutta meillä ei ole kansalaisjärjestönä mahdollisuuksia eikä työkaluja toimia itse aluekysymyksissä." Örn myöntää, että asia herättää edelleen vahvoja tunteita, vaikka ne ovat laantuneet sodan jälkeisestä ajasta.

Alueellisuuden lisäksi Örn haluaa edistää karjalaista monipuolista kulttuuria. "Perinteiden esilläpito on ollut ehkä turhan yksipuolista. Karjalanpiirakoista puhutaan aina, mutta unohtuu, että kulttuuri on hyvin monipuolista ja rikasta. Siellä on ruokaa, kieltä ja murretta, urheilua, musiikkia, käden taitoja."

Puheenjohtaja haluaa edistää myös digitaalisuutta, jolla nuoret pidetään toiminnassa mukana. Esimerkiksi eri jäsenseuroja esitellään verkossa kerran viikossa. "Korona-aikana on tapahtunut digiloikka, esimerkiksi tapahtumat esitetään nyt yleisesti verkon kautta."

Liitto edistää sukututkimusta. Aiemmin sukututkija oli tavattavissa kerran kuukaudessa, ja nyt yhteys hoituu internetissä.

Venäjälle on Örnin kotoa kolme kilometriä ja Kiteen keskustaan 20 kilometriä. Örn on liiton ensimmäinen puheenjohtaja, joka ei ole itse syntynyt tai vanhemmat eivät ole syntyneet luovutetun Karjalan puolella. Hänen mielestään se ei estä toimimasta karjalaisuuden hyväksi. Lisäksi hänen isänisänsä on syntynyt Uukuniemessä rajan taakse jääneellä alueella.

Maaseudun Tulevaisuuden lukijoita Örn kannustaa tutkimaan omia juuriaan, koska erittäin monella karjalaisuutta on suvussa. Toimintaan ovat tervetulleita myös karjalaisuudesta yleisesti kiinnostuneet, vaikkei sukujuuria olisikaan. Örn on miehensä tavoin ahkera MT:n lukija.

Karjalan Liitto määrittelee olevansa harrastus- ja kansalaisjärjestö, joka keskittyy karjalaisen kulttuurin esillä pitoon, säilyttämiseen ja tiedon välittämiseen.

Liittoon kuuluu 14 piiriä, pitäjäyhdistysten ja sukuyhteisöjen liitto ja pääkaupungin karjalaisyhteisöt Pääsky sekä noin 360 jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä yhdistyksissä on 23 000.

Karjalan Liitto perustettiin huhtikuussa 1940 ajamaan siirtokarjalaisten korvauskysymyksiin ja asuttamiseen liittyviä asioita. Sotien 1939–1944 jälkeen asutettiin yli 400 000 karjalaisevakkoa.

Liiton missio on, että pidetään yllä ja edistetään karjalaisuutta Suomessa, sekä ollaan vuorovaikutuksessa Karjalan alueeseen. Visiona on, että tulevaisuudessa liitto on merkittävin toimija karjalaisuuden edistäjänä.

Lue lisää

Äidin synnyinkodin pihamaalla kaipuun patoutuneet tunteet purkautuivat: "Aistin ison latauksen"

Suku voi lähteä Karjalasta mutta karjalaisuus ei lähde suvusta

Maaseudun kulttuuritapahtumat voivat lisääntyä kulttuurihankkeen myötä, arvioi Ähtärin kaupungin vapaa-ajantoimen johtaja

Eeva Joenpellon piti syntyä sukutilalle, mutta kohtalo puuttui peliin – kirjailijan syntymästä on kulunut 100 vuotta