Ihmiset & kulttuuri

Korona mullisti myös matkailun tutkijan matkailutottumukset – "Lapin matkailussa lähes kaikki munat olivat samassa korissa, minkä vuoksi koronan vaikutukset ovat olleet niin näkyvät"

Rovaniemelle ja Lapin yliopistoon kotiutunut José-Carlos García-Rosell on viettänyt lähes vuoden ilman ulkomaanmatkoja, mikä olisi ennen pandemiaa ollut hänelle poikkeuksellista.
Kaisa Siren
Koska Lapin yliopiston matkailututkimuksen yliopistonlehtorin José-Carlos García-Rosellin työ vaatii jatkuvaa ruudun tuijottelua, vapaa-aikanaan hän viihtyy ulkoilmassa ja liikunnan parissa kotikaupungissaan Rovaniemellä. "Sähly on koronan vuoksi tauolla, mutta pitää siis vain hiihtää enemmän", hän naurahtaa.

Jos puhutaan Lapin matkailusta tammikuussa 2020 ja nyt, puhutaan käytännössä eri asiasta, pohtii Lapin yliopiston matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-Carlos García-Rosell.

Viime vuoden alussa eräs tunnettu media haastatteli häntä Rovaniemen liikamatkailuun liittyen: kaupungin matkailutoimijoiden kapasiteetti oli talvikaudella tullut vastaan, eivätkä asukkaat olleet pelkästään mielessään jatkuvasti kasvavista ulkomaisten matkailijoiden määristä.

"Sitä haastattelua ei koskaan julkaistu, sillä korona käänsi tilanteen päälaelleen muutamassa viikossa. Yhtäkkiä katukuva olikin hyvin erilainen, kun erivärisiin haalareihin pukeutuneet ulkomaiset turistiryhmät loistivat poissaolollaan", García-Rosell muistelee.

Ulkomaisten matkailijoiden katoamistempussa piilee paitsi ongelman ydin, myös ratkaisun avain, hän lisää.

Talvinen Suomen Lappi on ollut maailman mittakaavassa kiinnostava ja houkutteleva kohde, minkä vuoksi kansainvälisten matkailijoiden määrät kasvoivat vuosi vuodelta aina korona-ajanlaskun alkuun asti. Kysyntä oli kansainvälistä ja sesonkiluontoista, sillä marraskuusta maaliskuulle varauskirjat täyttyivät suurelta osin kansainvälisistä matkailijoista.

"Koska kansainvälinen markkina oli jo täyttänyt joka paikan ja toi talvikaudella riittävästi rahaa, kotimaiselle kysynnälle ei käytännössä ollut tilaa, eikä matkailun ympärivuotisuutta ollut erityisemmin kehitetty. Lapin matkailussa lähes kaikki munat olivat samassa korissa, minkä vuoksi koronan vaikutukset ovat olleet niin näkyvät."

Kun korona pääsi yllättämään, matkailualan piti kääntää katseensa kotimaahan. Samalla murtui lukuisia stereotypioita, García-Rosell huomauttaa.

Ensinnäkin Lapissa oli totuttu ajattelemaan, että maakunnan matkailutuotteet kiinnostavat vain kansainvälisiä matkailijoita.

"Ajattelutapa on ollut sellainen, että minähän näen revontulia ja poroja sata kertaa vuodessa, joten miksi kukaan suomalainen maksaisi niiden näkemisestä. Täällä Lapissa on unohdettu, että suurin osa suomalaisista asuu etelässä, eikä Lapin arkipäivä ole arkipäivää valtaosalle suomalaisista", García-Rosell havainnollistaa.

Toinen myytinmurtaminen liittyi pakettimatkoihin. Esimerkiksi Aurinkomatkat oli myynyt edellisen kerran pakettimatkoja Lappiin 1980–1990-lukujen taitteessa. Yritys aloittikin korona-ajan pakettimatkojen myymisen Lappiin ensin hyvin pienimuotoisesti, mutta kysyntä pääsi yllättämään, sillä monet todellakin olivat valmiit lähtemään pakettimatkalle Lappiin, sillä Las Palmasiin ei päässyt.

Korona ikään kuin raivasi tilaa kotimaiselle kysynnälle. García-Rosell huomauttaa, että tietenkään kotimainen kysyntä ei tuo Lapin matkailulle entisten vuosien kaltaisia tulovirtoja. Jatkossa Lapin matkailusektori on kuitenkin aiempaa paremmin varautunut erilaisiin kriiseihin.

"Pandemioita on luvassa myös jatkossa. Kotimaanmarkkinat eivät tietenkään riitä kaikkina aikoina, mutta näillä korona-ajan toimintatavoilla on mahdollista selvitä tulevienkin kriisiaikojen yli."

José-Carlos García-Rosell

  • Syntynyt 1975.
  • Asuu Rovaniemellä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Maisterintutkinto maatalousekonomiasta Wienin maatalousyliopistosta 2001, kauppatieteiden lisensiaatti Oulun yliopistosta 2009, yhteiskuntatieteiden tohtori Lapin yliopistosta 2013.
  • Matkailututkimuksen yliopistonlehtori Lapin yliopistossa, erityisalueena vastuullinen matkailuliiketoiminta. Yksi tutkimusintresseistä eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa.
  • Harrastaa triathlonia, hiihtoa ja sählyä koronarajoitusten ja vuodenaikojen mukaan.
  • Vähemmän tunnettu fakta: "Toisinaan ihmisiä hämmästyttää, että osaan saksaa. Opiskelin kuitenkin aikanaan Itävallassa, eikä opintoja edes voinut suorittaa muuten kuin saksaksi."

García-Rosell päätyi Lappiin ja matkailututkimuksen pariin erinäisten mutkien kautta. García-Rosell opiskeli maisteriksi Wienin maatalousyliopistossa, ja muutti kahdeksan Itävallan-vuoden jälkeen Suomeen vuonna 2002. Pohjolaan hänet veti suomalainen nainen, josta sittemmin tuli hänen vaimonsa.

Suomalainen maaseutu kävi García-Rosellille tutuksi hänen ensimmäisessä työpaikassaan Suomessa. Vuosituhannen alussa hän nimittäin työskenteli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT:ssä), joka nykyään on osa Luonnonvarakeskusta.

Maaseudun yritysten, myös matkailuyritysten, parissa työskentely herätti García-Rosellin kiinnostuksen kestävään matkailuun. Matkailu nähtiin nimittäin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ensisijaisesti osana palvelualaa, eikä palvelujen ekologisuudesta ja vastuullisuudesta tuolloin juuri puhuttu. Jos tuotteiden ympäristövaikutuksista puhuttiin, kyse oli käsinkosketeltavista tuotteista, ei palveluista.

García-Rosellin kohdalla vastuullisuusnäkökulmien pohtiminen johti jatko-opintoihin. Markkinoinnin lisensiaatintyönsä hän teki Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun vuonna 2009 ja johtamisen alan väitöskirjansa Lapin yliopistoon vuonna 2013. Lapin yliopistossa hän on viihtynyt sen jälkeenkin.

Korona-aika on siirtänyt kaiken García-Rosellin työn tietokoneen näytölle, sillä yliopiston opetuskin hoidetaan etänä. Vapaa-ajallaan García-Rosell välttelee paikallaan istumista, ja Rovaniemi tarjoaakin liikuntaan erinomaiset puitteet.

Hän on vuodenajasta riippuen tuttu näky niin pyörän selässä, uimahallissa, hiihtoladuilla kuin Ounasvaaran lenkkipoluillakin.

"Sähly on koronan vuoksi tauolla, mutta pitää siis vain hiihtää enemmän", García-Rosell naurahtaa.

Kaisa Siren
Suomalaisten kiinnostus kotimaanmatkailuun tuli Lapin matkailun toimijoille osittain yllätyksenä, pohtii matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-carlos García-Rosell: "Ajattelutapa on ollut sellainen, että minähän näen revontulia ja poroja sata kertaa vuodessa, joten miksi kukaan suomalainen maksaisi niiden näkemisestä. Täällä Lapissa on unohdettu, että suurin osa suomalaisista asuu etelässä, eikä Lapin arkipäivä ole arkipäivää valtaosalle suomalaisista."

Vaikka Rovaniemi onkin Lapin maakunnan keskuskaupunki, se on maailman mittakaavassa pieni, rauhallinen ja luonnonläheinen paikka. Aiemmin suurkaupungeissa asunut García-Rosell huomauttaa, että itse asiassa lähes mikä tahansa Suomen paikkakunta voi pelata samoilla valttikorteilla kuin Rovaniemi.

Aivan oma lukunsa on suomalainen maaseutu, jossa on García-Rosellin mukaan valtavasti potentiaalia – eikä maaseudun matkailun kehittäminen tarkoita pelkoa siitä, että keskelle kylää ajaisi kymmenen bussilastillista turisteja.

Korona ei nimittäin ole ainoa muutosvoima, joka muovaa ihmisten matkailutottumuksia. Jo ennen koronaa yksi matkailun kasvavista trendeistä oli yksilöllisten kokemusten hakeminen, eikä se trendi ole korona-aikaan hävinnyt mihinkään.

Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että matkailun painopiste on siirtymässä massaturismille tyypillisestä puolipakollisten asioiden suorittamisesta kohti yksilöllisempiä ja elämyksellisempiä matkailukokemuksia. Paikallisten kokemusten hakemisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi pienessä majapaikassa tai paikallisten luona yöpymistä, paikallisiin kulttuuritapahtumiin osallistumista tai vaikka paikallisiin ruoanlaittotapoihin perehtymistä.

Suomalaiset eivät ole ennen välttämättä osanneet nähdä lähelle. Jos on haluttu pikkukaupungin tunnelmaa, on lennetty johonkin Euroopan kohteeseen viikonlopuksi, vaikka pienemmällä vaivalla olisi voinut lähteä hakemaan samaa tunnelmaa Kokkolasta tai Imatralta.

Vaikka kotimaanmatkailu onkin nostanut päätään sekä koronan vuoksi että ilmastosyistä, se ei García-Rosellin mukaan tarkoita, että suomalaiset pysyisivät jatkossa visusti kotimaan rajojen sisällä.

"Kyse on enemmänkin siitä, että lyhyet ulkomaanpyrähdykset korvautuvat kotimaanmatkoilla nyt, kun suomalaiset ovat päässeet kotimaanmatkailun makuun."

Ennen pandemiaa García-Rosell kävi ulkomailla useita kertoja vuodessa työ- ja vapaa-ajanmatkoilla, mutta nyt hän on pysynyt lähes vuoden Suomessa, ja viime kesälomakin kului Pohjois- ja Keski-Suomessa.

"En tietenkään tiedä vielä, miten korona loppujen lopuksi muuttaa matkailutottumuksiani, mutta aivan varmasti matkailen pandemian jälkeen eri tavalla kuin ennen sitä."

Kaisa Siren
Suomalaisessa maaseudussa on José-Carlos García-Rosellin mukaan valtavasti matkailupotentiaalia – eikä se tarkoita pelkoa siitä, että keskelle kylää ajaisi kymmenen bussilastillista turisteja. Jo ennen koronaa yksi matkailun kasvavista trendeistä oli yksilöllisten kokemusten hakeminen, eikä se trendi ole korona-aikaan hävinnyt mihinkään.

Lue lisää

Turvavälit teillä ja tapahtumissa

Junissa ja busseissa riittää taas matkustajia – "Juhannuksesta lähtien nousu on ollut merkittävää"

Yle uutiset: Kolin parkkipaikkapula jatkuu – uuden pysäköintialueen rakentaminen viivästyy valitusten takia

Odotetussa maahantulomallissa ei mainita omaehtoista karanteenia