Ihmiset & kulttuuri

Tällainen on Suomen ensimmäinen maallemuuttoasiamies: "Kyllä minua saa sanoa kylähulluksi, sehän on suorastaan arvonimi"

Johanna Niilivuo teki ensin nousevan uran S-ryhmässä ja Plantagenissa, mutta kyllästyi sitten ostamisen tuputtamiseen.
Petteri Kivimäki
Maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo harrastaa hiihtoa ja nauttii laavukahveista Jyväskylän Sarvenperällä. ”Tämä laavu ja kota on kyläseuramme uusi kongressikeskus! Meillä on tapana nimetä paikat hieman suurellisesti.”

Suomen ensimmäinen maallemuuttoasiamies sanoo olevansa S-ryhmän kasvatti.

Kauppatieteilijä kävi S-ryhmän kenttäkoulutuksen, toimi päällikkönä Prismassa ja pääsi perustamaan alusta asti Plantagenin puutarhamyymälän, mutta sai kaupasta kerrassaan tarpeekseen tammikuussa 2019.

”Tehokkuusajattelu on puskenut läpi varmaan alalla kuin alalla, mutta minulle kävi selväksi, ettei kauppa vastaa omaa arvomaailmaani. Tehokkuus on siellä tärkeää. En halunnut olla esimiehenä piiskaamassa aina vain enemmän enkä miettiä enää työkseni, kuinka ihmiset ostaisivat aina vain enemmän”, Johanna Niilivuo perustelee.

Niilivuo jätti työnsä ja löysi työnilon kylätoiminnasta.

”Toimin kolmen eri kyläyhdistyksen hallinnossa ja ajattelin, että olisipa mukava tehdä tätä työkseen. Pääsinkin mukaan matkailuhankkeeseen, jossa oli kiva kertoa keskisuomalaisista kylistä ja hienoista paikoista. Maaseudun asiat ja elinvoimaisuus ovat minulle hyvin tärkeitä asioita”, Niilivuo kertoo.

Hän on toiminut 13 vuotta kyläseuran toiminnassa ja nähnyt, kuinka yhdessä tekeminen pitää kylät elävinä ja saa aikaan sen, että maalla on hyvä asua.

Kotimaan matkailun nousubuumiin osunut, EU-rahoitettu keskisuomalaishanke kesti vain vuoden ja pääsi oikeastaan vasta alkuun. Niilivuo jäi alkuvuodesta 2020 työttömäksi mutta ei toimettomaksi. Hän kävi luonto- ja hyvinvointikursseja, kunnes Suomen Kylät perusti maallemuuttoasiamiehen tehtävän, joka oli kuin tehty Niilivuolle.

Hänet valittiin 33 hakijan joukosta, ja helmikuussa alkanut työ osuu ajanhermoon. Maallemuuttoasiamiehelle ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita, kuten että hänen pitäisi saada taivuteltua esimerkiksi 100 000 ihmistä siirtämään kirjansa maaseutupitäjään.

”Sellaisia ei ole, mutta mietin juuri itselleni tavoitteita. Pitää olla realistinen, sillä määräaikainen työ kestää vain vuoden loppuun.”

Korona on herättänyt kiinnostusta maalla asumiseen. Niilivuo haluaa helpottaa maallemuuttoa, nostaa esiin kyliä ja purkaa vastakkainasettelua.

”Todennäköistä on, että suurten kaupunkien ympärillä oleva maaseutu hyötyy eniten tästä tilanteesta. Toisaalta maalle muuttajan haaveita voi hankaloittaa, ettei kaupungeissa ymmärretä kylien vahvuuksia ja asumista keskitetään keskuksiin”, Niilivuo pohtii.

”Citymaalaisuus purkaa paljon vastakkainasettelua ja on loistava trendi, jos halutaan pitää kiinni kaupungista ja olla maalla. Ekologisesti se ei ole niin hyvä, jos liikutaan kahden asunnon välillä, mutta toisaalta ihmisten pitää saada tehdä elämästään omansa näköistä.”

Niilivuo asuu kuten opettaa. Hän on kotoisin Pihtiputaalta Harmaalanrannan kylältä, missä hän asui lukioajan loppuun.

”Meillä ei ollut maatilaa, mutta äidin kotipaikka oli parinsadan metrin päässä. Siellä olen rapsutellut possuja, luonut lantaa, kerännyt kiviä pellolta ja tehnyt metsätöitä.”

Kymmenisen vuotta vierähti Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa, kunnes Niilivuo muutti perheineen Sarvenperälle, nykyään Jyväskylään kuuluvan Korpilahden pohjoisimmalle kylälle.

”Omaa koulua ei täällä ole ollut kymmeneen vuoteen, mutta toisella kylällä on 50 oppilaan koulu, josta tosin keskustellaan tasaisin väliajoin. Vanhemmat ja kylä ovat tehneet hyvää työtä siinä, että sitä voi käydä nelosluokkaan asti.”

Maaseudun mukavuudesta nousee haastattelussa mieleen tuore omakohtainenkin esimerkki. Niilivuon lasten koulukuljetusta hoitava taksi oli ajanut auraamattomalla tiellä ojaan.

”Kuski soitti, ettei pääse ja että voinko viedä lapset itse. Yritin soittaa kahta traktorimiestä, mutta kun toinen oli jo töissä ja toista en saanut kiinni, vein itse omat ja naapurin pojan kouluun. Tämä on tätä maalaisarkea! Ihanaa, että taksikuski soittaa ja kysyy, tiedänkö täältä traktorikuskeja.”

Reipasotteinen perheenäiti liikkuu innokkaasti ja on juossut 14 maratonia.

Vaikka hän on itse matkustellut ja asunutkin opiskeluaikoina puolisen vuotta Itävallassa, perhe matkailee lähinnä kotimaassa.

Maallemuuttoasiamiehen työhön kuuluu verkostoitumista: kuntien ja kansanedustajien tapaamista, Luonnonvarakeskukseltakin tuli juuri kutsu maaseutuverkoston monipaikkaisuustyöryhmään.

”Tällaiset ovat tärkeitä paikkoja viedä työtä eteenpäin. Ja ihan puhdas kampanjointi maallemuuton eteen. Sitä suunnitellaan juuri nyt.”

Kesäkuun 12. pidettävä Avoimet kylät -tapahtuma on viime vuoden tapaan virtuaalinen, mutta tänä vuonna yhtenä teemana on juuri maallemuutto.

”Järjestämme silloin virtuaalisia matkoja kylille. Keväällä alkavilla Kylälle asumaan -iltoina pääsee muulloinkin tutustumaan kylien tapahtumiin ja kyliin, joissa on vapaita tontteja. 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen ja kyläasiamiehen verkostossa on paljon voimaa!”

Niilivuon palkanmaksaja Suomen Kylät toivoo, että verotus kulkisi mukana, jos ihminen asuu puolet ajastaan vakituisella ja puolet vapaa-ajan asunnolla.

Mutta muuttaako korona asumista ja maaseudun vetovoimaa pysyvästi?

”Suhtaudun siihen hiukan kaksipiippuisesti. Ihmisen muisti on lyhyt, joten muistetaanko koronaa enää muutaman vuoden kuluttua. Toisaalta uskon, että ihmiselle jää vahva muistijälki epävarmuudesta ja perusturvallisuuden ravistelusta, ja siksi se voi pysyä mielessä. Maaseudun väljyys ja turvallisuus ovat pysyviä ja etätyöbuumikin koronan suurin seuraus.”

Suomen Kylät ry:n pääkonttori sijaitsee Perniössä, mutta Niilivuo on käynyt siellä vain kerran ja tekee työtään kotoa käsin.

Niilivuo toivoo esimerkiksi kakkosasunnon muuttamisessa vakituiseksi asunnoksi valtakunnallisia sääntöjä. Nyt kuntien käytäntö on liian kirjava.

”Esimerkiksi Kemiönsaari tarjoaa muutostyöhön 500 euron palveluseteliä. Sitten on kuntia, jotka lyövät kapuloita rattaisiin. Ei nähdä kylien arvoa ja sen merkitystä, että harvaan asuttu seutu pidettäisiin asuttuna. Tiiviisti asuminen ei ole mikään arvo.”

Verotuksen ohella haasteena on palveluiden joustavuus, mutta esimerkiksi itäuusmaalainen Lapinjärvi houkuttelee siitä huolimatta etätyöväkeä asumaan edes väliaikaisesti ja kokeilemaan maalla asumista.

”Tällainen uudenlainen kampanjointi on hyvin kannatettavaa.”

Kun olet noin innostunut kyläasioista, saako sinua kutsua kylähulluksi?

”Kyllä, sehän on oikeastaan arvonimi tällaiselle kyläaktiiville! Minut saattaa nähdä kylän raitilla harrastamassa villasukkajuoksua tai vetämässä auton rengasta, joten eiköhän titteli ole ihan oikeutettu.”

Petteri Kivimäki
Johanna Niilivuo aloitti uransa kaupan alalla, mutta hurahti sitten kyliin.

Johanna Niilivuo

  • Syntynyt 7.11.1978 Pihtiputaalla
  • Asuu Korpilahden (nyk. Jyväskylän) Sarvenperällä
  • Tutkinto kauppatieteiden maisteri 2003, Jyväskylän yliopisto
  • Suomen Kylät ry:n maallemuuttoasiamies 1. helmikuuta 2021 alkaen. Keski-Suomen Kylät ry:n Tuu meille kylään -kylämatkailuhankkeen projektipäällikkö 2019–2020
  • S-ryhmän kaupallinen kenttäkoulutus, Osuuskauppa Keskimaa 2003–2004. Jyväskylän Keljon Prisman käyttötavaraosaston apulaisosastopäällikkö 2004–2005. Jyväskylän Plantagenin myymäläpäällikkö 2005–2019
  • Hyvinvointivalmennuksen korkeakouludiplomi 2020
  • Terveysmetsäopas 2019
  • Polkujuoksuohjaaja 2020
  • Metsämieli-vertaisvetäjä 2020
  • Perheeseen kuuluvat puoliso suunnitteluinsinööri Timo, 6-, 9- ja 11-vuotiaat lapset sekä pyreneittenmastiffit Nella ja Urho.
  • Harrastaa kylä- ja yhdistystoimintaa, hiihtoa, umpihankihiihtoa, polkujuoksua, maastopyöräilyä, joogaa ja käsitöitä, mutta ilmakivääri- ja pistooliammunta ovat nyt tauolla.
Lue lisää

"Muutto maalle on ollut vain hyvä asia" – Petteri "Peltsi" Peltola pakeni aamuruuhkia Helsingistä Mathildedaliin

Etätyön roolia on täsmennettävä

Kysely: Maalaiset tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa, pikkukaupunkien vetovoima kasvussa

Talkoilla rakennettu Nakuranta on kyläläisten kohtaamispaikka Maaninkajärven rannalla