Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Kunnantalo tekee hyvää kylähengelle – Perniössä siellä pääsee kuntosalille tai etätöihin, ja perhejuhliin voi vuokrata vaikka valtuustosalin

Osuuskuntamalli toimii ja kyläyhdistys luo yhteisöllisyyttä. "Ihmiset eivät kaipaa vain taloa ja tonttia, vaan vaikkapa polttopuita", Suomen Kylien Petri Rinne sanoo. Suomessa on paljon myös tyhjiä kouluja, sillä 30 vuodessa kyläkouluista on lakkautettu 93 prosenttia.
Kari Salonen
Kunnantalo on tärkeä kylähengelle, sanovat Timo Korpinen ja Henrik Hausen, jotka ovat ideoineet Perniön Kunnantaloon monipuolisia tiloja ja toimintaa.

Kunnantaloja, kouluja ja muita julkisia rakennuksia on tyhjillään pitkin maata, ja monen mielestä ne pitäisi saada käyttöön. Mutta miten?

Oppia kannattaa katsoa niistä, jotka ovat pähkäilyiltään ryhtyneet jo toimeen. Kuten vuonna 2009 Saloon liitetystä Perniöstä.

Kunnantalo seisoo keskellä kylää ja iso kyltti kertoo, mitä kaikkea seinien sisällä tapahtuu.

Kurkataanpa. Jo tuulikaapissa levittäytyy Perniön museolta siirretty suuri pienoismalli, jossa on kunta rakennuksineen vuonna 1930. Historia on henkisesti tärkeää entiselle itsenäiselle ja kunniakasta menneisyyttä kantavalle kunnalle, jonka läpi on kulkenut kuninkaantie ja jonka kartanoista on alkanut Suomen rautateollisuuden kehitys.

Satunnainenkin matkailija huomaa, ettei perniöläisyys hevin irtoa ihmisestä. Esimerkiksi Timo Korpisesta, joka on Osuuskunta Pro Perniön puheenjohtaja, Kunnantalon puuhamies ja entinen Turun Sanomien uutismies.

Hän keksi, että alun perinkin kunnantaloksi perustettu rakennus pitäisi saada kyläläisten käyttöön eikä myydä ulkopuolisille, kuten vaikkapa Perniön juna-asemaa.

”Ehdotin osuuskuntaa. Se on toimiva omistusmalli ja olen perustanut niitä jo yli 30 vesihuolto-osuuskunnista lähtien”, Korpinen kertoo.

Pro Perniön osuus maksaa tuhat euroa. Osuuskunnan omistaa 13 henkilö-, yritys- ja muun muassa kartanojäsentä, joista jokainen on hankkinut vähintään viisi osuutta. Lisäksi osuuksia on hankkinut ilman sen kummempaa omistajavastuuta 13 muutakin tahoa yrityksistä seuroihin, säätiöihin ja yhdistyksin, yhtenä Suomen Kylät ry.

Talo on remontoitu kuntakäytön jäljiltä ja sen 50 000 euron vuotuinen ylläpito katetaan pääosin osuuskunnan vuokratuloilla ja tori- ja muilla tapahtumilla. Vuokralaisia on toistakymmentä, suurimpina Perniönseudun Lehti, Suomen Kylät ja Perniön kotiseutuyhdistys, ja erikoisimpina Budapestissa ja Barcelonassa kotipaikkaansa pitävät matkailu­agentit,

Satunnaiseen käyttöön vuokrataan esimerkiksi alakerran saunaa, sisääntulokerroksen avaraa kahvilaa ja entiseen asuunsa jätettyä valtuustosalia takkahuoneineen sekä kunnanhallituksen huonetta. Niiden vuokraus vaikkapa perhetilaisuuksiin on huokeaa: kertamaksu on 100 ja 25 euroa.

”Tarkoitus ei ole rahastaa, vaan saada ihmiset käyttämän tiloja”, Korpinen perustelee halpoja hintoja.

Kunnanjohtajan huone on lukossa ja kuulemma varastona.

Ylimmän eli kolmannen kerroksen tapahtumatilaan on tulossa studio, mutta muuten tätäkin tilaa voi vuokrata satasella. Tilassa on toiminutkin harrastajateatteri ja onpa lattialla majoitettu armeijankin väkeä korona-ajan harjoituksissa.

Käytävän ovien kyltit kertovat, että pöhinää piisaa. On hierojaa ja kotipalvelua, seuraa ja säätiötä. Yhden oven takaa löytyy kuntosali. Sen laitteet lahjoitti paikallinen nainen, jonka äidillä ei ollut vastaavaa mahdollisuutta liikkua. Eläkeläisten vuosikortti maksaa 35 euroa.

Uutta toimintaa tulee kaiken aikaa, esimerkiksi ensimmäinen etätyöhuone on juuri saatu kuntoon ja kellariin tehdään Holvivarastoa eli vuokrattavaa säilytystilaa.

”Tällaista on pyydetty, kun nykyään niin monella on liikaa tavaraa”, Korpinen kertoo.

Eija Mansikkamäki
Pätevän oloinen kuntosali on kyläläisen lahjoitus.

Vaikka Saloa on pidetty pienten liitoskuntiensa ryövärinä ja palveluiden kovana karsijana, Henrik Hausen näkee myös puolustettavaa. Hausen toimi Salon kyläasiamiehenä vuosina 2013–2019, kunnes toimi lakkautettiin.

”Ihmiset pelkäsivät, että kaikki kuihtuu pois, mutta kyllä Salo on hoitanut asiansa lopulta ihan hyvin. Särkisalo-koti toimii, kyliä on kuunneltu ja pahimmilta palvelukarsinnoilta vältytty. Vanhat terveyskeskukset ovat olemassa eikä kaikkia koulujakaan ole lakkautettu.”

Erityisen tärkeää 6 000 perniöläiselle on vahva identiteetti.

”Kunnantalo on tärkeä yhteisöllisyydelle ja oma lehti varmasti yksi syy siihen, että yhteishenki on säilynyt hyvänä.”

Myös Suomen Kylien puheenjohtaja Petri Rinne pitää tärkeänä tuoda esiin esimerkkejä uudistumisista. Kuten että talouden rakennemuutoksessakaan Salon kylät eivät ole luovuttaneet.

Rinteen mukaan koko maassa on tuhansia uutta eloa kaipaavia kylätaloja. Moni niistä on entinen kunnantalo, mutta vielä useampi koulu.

”Kyläkouluista 93 prosenttia on lakkautettu viimeisen 30 vuoden aikana. Vauhtia ei olla ehkä ihan hahmotettu.”

Korpinen puolestaan uskoo, että Salo toipuu väestökadostaan, ja esimerkiksi etätyön tuoma kehitys koituu Perniönkin parhaaksi. ”Notkahdus kurotaan vielä umpeen.”

Rinne muistuttaa, että kylille muuttajat haluavat osaksi yhteisöä.

”Ihmiset eivät kaipaa vain taloa ja tonttia, vaan kyläyhdistystä, jonka kautta löytää ammattilaisia ja vaikka polttopuita.”

Suomen Kylät siirsi aikoinaan toimistonsa Helsingistä ensin Suomusjärvelle ja sieltä Perniöön, sillä se halusi toimia paikallisuuden puolesta.

”Päätös on osoittautunut hyväksi, sillä vuokra on kohtuullinen ja saimme tiloihin juuri studion koulutusten ja podcastien tekemiseen.”

Kari Salonen
Entinen kunnantalo kätkee sisäänsä monenlaista toimintaa.

Lue lisää

Onko sinulla vetoa ja kykyjä koko valtakunnan kyläpäälliköksi?

Uutta maallemuuttoasiamiehen paikkaa haki 33 kiinnostunutta – "Hakijoissa on kokenutta kaartia sekä uuden aallon maallemuuttajia ja citymaalaisia"

Nyt täytetään täysin uutta pestiä – olisiko sinusta Suomen ensimmäiseksi maallemuuttoasiamieheksi?

Lakkautetuista kyläkouluista uusseurantaloja