Ihmiset & kulttuuri

22-vuotiaalle Tiia Ersalalle äitiys on tullut luonnostaan – nuorien äitien tuomitseminen harmittaa: ”Tuntuu, että nuorilta äideiltä odotetaan enemmän kuin vanhemmilta"

Tiia Ersala ei varsinaisesti koskaan haaveillut perheen perustamisesta nuorena. 22-vuotias kahden lapsen äiti hakee omaa aikaa hevostallilta.
Sanne Katainen
Kaksivuotias Nelli rakastaa eläimiä, ja on innoissaan mummin pihalla asuvista hevosista. Tytön äiti, Tiia Ersala aloitti ratsastamisen pikkukoululaisena ja lopulta siitä tuli hänelle myös ammatti.

Tiia Ersalan elämä on ollut viime aikoina yhtä odottamista. Ensimmäinen odotus päättyi vuosi sitten toukokuussa, kun Ersalan tamma varsoi. Tosin ei se odottaminen täysin loppunut, sillä seuraavaksi piti alkaa odottaa sopivaa hetkeä ratsaille palaamiseen.

Ehkäpä vielä tärkeämpi, yhdeksän kuukauden mittainen odotus päättyi puolestaan onnellisesti tammikuussa, kun perhe kasvoi talven lapsella, Lumi-tyttärellä.

Orimattilassa asuva Ersala täyttää pian 22 vuotta ja hänen miehensä on 23-vuotias.

”En oikeastaan ikinä haaveillut, että haluaisin hirveän nuorena äidiksi. Kun tapasin mieheni, tiesin aika nopeasti, että tahdon olla äiti ja saada yhteisiä lapsia.”

Pariskunta on tuntenut toisensa jo yläasteelta saakka, mutta neljä vuotta sitten he alkoivat jälleen pitää yhteyttä ja alkoivat seurustella. Ensimmäinen tytär, Nelli, syntyi tammikuussa 2019.

Tuohon aikaan Ersalan ystävillä ei vielä ollut lapsia, joten vertaistukea tuli haettua netin kautta.

”Minusta tuntuu, että nuorilta äideiltä odotetaan enemmän kuin vanhemmilta. Ei olisi muka oikeutta valittaa, jos on väsynyt, koska nuorena jaksaa ja itsehän on halunnut äidiksi. Nuoria äitejä tuomitaan helpommin kuin vaikka 40-vuotiaita, jos ei jaksakaan ilman apua.”

Ei sosiaalinen media tietenkään tarjonnut pelkkää ikävää arvostelua, vaan Ersala sai sitä kautta rinnalleen myös muita samassa tilanteessa olevia äitejä.

Pian myös vanhojen ystävien perheet kasvoivat, joten lapsille on ollut leikkiseuraa.

”Omituista kyllä, ajattelin että äitiys olisi paljon vaikeampaa ja siihen pitäisi panostaa enemmän. Minulle äitiys on tullut aika luonnostaan.”

Toki vanhemmuuden ensimmäisiä vuosia ovat keventäneet helpot lapset. Perheen esikoinen oli alusta asti rauhallinen ja tyytyväinen pienokainen, joka nukkui lähes kokonaisia öitä synnytyssairaalasta kotiuduttuaan.

Pikkusisko on Nelliä pippurisempi tapaus, mutta myös Lumi on perustyytyväinen vauva.

Ersalalle ja hänen miehelleen oli tärkeää, että perheen lapsilla olisi pieni ikäero. Heillä molemmilla on kahden vuoden ikäero omien veljiensä kanssa.

”Isoveli on yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä ja aina tukenani. Olisi ihanaa, että omille lapsilleni sisko olisi myös paras ystävä.”

Isosiskon arvonimestä huolimatta Nelli on vielä sen verran pieni, että hän ei varmasti aivan täysin ymmärtänyt, mitä äidin vatsan kasvaminen viime syksynä oikeasti tarkoitti. Mahaa hän kyllä silitteli ja pusutteli ahkerasti.

Lumin syntymisen jälkeen Nelli on kunnostautunut kunniatehtävässään. Isosisko on halaillut Lumia ja tuonut tälle tarvittaessa puklurättejä sekä leluja.

Vielä ennen toisen lapsen syntymää Ersalan mies työskenteli keikkahommissa, mutta nyt hän on siirtynyt tasaiseen kolmivuorotyöhön. Se on kahden pienen lapsen perheessä huomattavasti helpompi vaihtoehto.

Apukäsiä on onneksi muutenkin tarjolla. Ersalan äiti on vain parin kilometrin päässä, ja lähestulkoon koko muukin suku asuu lähitienoilla.

Jos Ersala on jotain äitiyden ensimmäisten vuosien aikana oppinut, niin sen että kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä, mikä on heidän perheelleen oikea tapa toimia.

”Ajattelen, että olen lapsilleni niin hyvä äiti kuin pystyn. Eivät he huonommiksi muutu, jos menevät vaikka tunniksi mummille hoitoon, niin että pääsen ratsastamaan. Oma aika auttaa minua jaksamaan.”

Nimenomaan ratsastaminen on Ersalalle tärkeintä omaa aikaa.

Hänen äidillään on talli, jossa myös Ersalan oma hevonen majailee. Siellä tulee käytyä melkein päivittäin.

Jopa ammatti löytyi lapsuudesta asti rakkaalta tuntuneen harrastuksen parista. Ersala on valmistunut ratsuhevosten peruskoulutukseen erikoistuneeksi hevostenhoitajaksi. Ratsastushommien lisäksi hän on tehnyt töitä lomittajana.

Esikoistaan odottaessaan Ersala ratsasti yli raskauden puolivälin, mutta sitten vatsa kasvoi turhan suureksi. Satulaan hän palasin kuitenkin pian synnytyksen jälkeen.

Toisen lapsen kohdalla ratsastustauko on ollut hieman pidempi.

Lumi on vielä liian pieni ymmärtääkseen mitään uljaista ratsuista, mutta mummin pihassa tallustelevat hevoset ovat hurmanneet Nellin täysin. Tyttö on äitinsä mukaan muutenkin eläinrakas.

”En tiedä vielä, onko Nelli kiinnostunut varsinaisesti ratsastuksesta. Meillä ei ole niin rauhallista hevosta, että olisin uskaltanut laittaa tyttöä sen selkään. Ehkä sitten ensi vuonna. Vielä olen halunnut pitää ratsastuksen omana aikanani ilman lapsia.”

Sanne Katainen
Tiia Ersalan tamman varsa on pian vuoden ikäinen. Hänen tyttärensä Nelli ja tammikuussa syntynyt Lumi eivät ole vielä päässeet ratsastamaan. ”Ehkä varsasta sitten kasvaa hevonen tytöilleni.”
Lue lisää

”Aina naurattaa, kun ratsastaa!” – Lajin vaihto ja tavoitteellinen valmentautuminen muuttivat Susanna ja Aava Porrin hevoselämän

Petri Pesonen toivoo uuden kilpailusarjan motivoivan, inspiroivan ja tuovan iloa kilparatsastukseen – ”Hyvää meininkiä ja tasokkaat puitteet”

”Kengitin ennen enimmäkseen ravureita, nykyään asiakkaistani lähemmäs 80 prosenttia on jo ratsuja” – Kuituhiekalla myös ratsuilla kilpaillaan ilman kenkiä tai kevyemmillä kengillä

THL: Raskaana oleva voi ottaa koronarokotteen