Ihmiset & kulttuuri

Mökkien tyyli vaihtelee rakennusajan ja omistajan mukaan – "ennen mökit tehtiin sen mukaan, miten paikallinen kirvesmies osasi"

Tärkein remonttikohde mökissä on katto. 1960–1970-lukujen kesämökkeihin sitä uusitaan jo toista kertaa.
Markku Vuorikari
Kuvan mökki on rakennettu 1960-luvulla.

Mökki on pienkiinteistö, jota tulee remontoida samoin, kuin omakotitaloakin, selittää vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.

"Kesämökeissä ja muissakin kiinteistöissä on vähän sama asia kuin autoissa – tulee 15 000 kilometrin huolto ja 30 000 kilometrin huolto ja sadan tonnin huolto. Määrättyjen vuosien jälkeen tulee esille tietyt huoltokohteet, joita on pakko hoitaa."

Tärkein esimerkki vuosien kuluessa hoidettavasta kunnostuksesta on katto. Tervon mukaan ensimmäisen mökkibuumin aikana 60–70-luvulla kattoja ei useinkaan tehty pellistä, vaan esimerkiksi pikipahvista, joka tuli käyttöikänsä päähän varsin pian. Nyt näihin mökkeihin vaihdetaan toista peltikattoa.

Siitä, minkälaisia remontteja minkäkin ikäisin mökkeihin nyt tehdään, on Tervon mukaan kuitenkin hankala arvioida. Se riippuu mökin käyttötarkoituksesta, kunnosta, ja omistajan varallisuudesta. Pääosin mökeistä pidetään hänen kokemuksensa mukaan kuitenkin hyvin huolta.

Suomen ensimmäisinä kesämökkeinä voidaan pitää jo 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennettuja varakkaan kansanosan huviloita, jotka sijaitsivat usein esimerkiksi saaressa. Suomalaisten kansanhuvia mökkeilystä tuli kuitenkin vasta 1960-luvulta eteenpäin.

"Voidaan sanoa, että kun työmies alkoi vaurastua, niin ensimmäisenä hän hankki auton ja alkoi sen jälkeen haaveilla kesämökistä", Tervo kertoo.

Tuolloin rakennetut kesämökit olivat pieniä ja yleensä lautarakenteisia. Hirsien käyttö yleistyi 1980-luvulla, jolloin puu oli halpaa ja hirsirakentaminen siksi kohtuullisen edullista.

Aikojen saatossa mökkejä on laajennettu, remontoitu ja varusteltu varallisuuden kasvaessa tai käyttötarkoituksen muuttuessa. Katon jälkeen tärkeysjärjestyksessä seuraavat remontointitarpeet olivat ikkunat ja ilmanvaihdon parantaminen. 1990-luvulta eteenpäin mökeille on vedetty sähköjä, ja viime vuosina on uusittu jätevesijärjestelmiä.

Sisäilmaongelmat ovat vanhoissa mökeissä yleisiä, sillä niistä ei ole ollut ymmärrystä mökkien rakennusvaiheessa.

"Mökit tehtiin sen mukaan miten paikallinen kirvesmies osasi. Joskus niistä tuli ihan hyviä, toisinaan taas ei", Tervo selittää.

"Toisaalta on paljonkin sellaisia hirsimökkejä joita ei ole tarvinnut remontoida juuri ollenkaan, mutta ne ovat sitten vain kesämökkikäytössä. Niissä ei ole esimerkiksi kunnollista eristystä."

Mökkien rakentamisen toinen buumi asettuu Tervon mukaan vuosituhannen vaihteen molemmille puolille. Silloin rakennetuissa mökeissä on jo kaikki omakotitalon mukavuudet.

Ylipäänsä kesämökkien varustelutaso on vuosien varrella noussut. Tervon mukaan yli 80 prosentissa mökeistä löytyy jo sähköt, ja hänen arvionsa keskivertomökistä kuulostaa muutenkin varsin mukavalta:

Siihen kuuluvat sähköt, kaivosta tai järvestä tuleva kesävesi, vähintäänkin kompostoiva WC, 2 huonetta sekä erillinen sauna ja huoltorakennus. Sähköä käytetään valaistuksen ja lämmityksen lisäksi jääkaappiin ja televisioon.

Myös mökkien keskikoko on ajan kuluessa jonkun verran noussut. Ensimmäiset mökit olivat pieniä, Tervon arvion mukaan noin 30–40 neliön kokoisia. Nyt keskimääräinen koko on tilastokeskuksen mukaan 49 neliömetriä.

Kehitys on kuitenkin tapahtunut pikkuhiljaa, mökin käyttäjien tarpeiden ja varallisuuden mukaan. Trendit näkyvät mökkien remontoinnin sijaan paremmin mökin pihalla.

"Esimerkiksi pihakalusteiden muoti on muuttunut paljon. Ensin niiden piti olla valkoista muovia, sitten valkoiseksi maalattua puuta. Tämän jälkeen tuli tumma tuontipuu, ja nyt musta kestomuovi."

2000-luvun alussa mökkien pihoilla yleistyivät omakotitaloissakin suositut trampoliinit, viime vuosina suosiossa ovat olleet paljut.

Pitkäaikaisin innostus ovat viimeisen 30-vuoden aikana lisääntyneet ja laajentuneet terassit.

"Ne ovat yksi yleisimpiä korjausalueita. Keskikoko on varmaankin lisääntynyt 5 neliöstä 50 neliöön."

Lue lisää

Aarre: Tuntsa on mainio kohde sekä retkeilijöille että vaeltajille – ”Täältä löytyvät kaikki Lapin metsämuodot”, sanoo alueella 40 vuoden ajan liikkunut Tero Vuolle

Aarre: Metsäpalot tuhosivat ennen kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää – useimmiten palon aiheuttaa ihminen

Koko kansan tuntema näyttelijä muuttuu mökillä näpertelijäksi – Vesa Vierikko: "Jos nyt oikein miettii, niin mitä tekemistä kerrostalossa on?"

Tapakouluttaja antaa ohjeet mökkivierailua pohtivalle ja tyrmää ilmoittamatta poikkeamiset – kuokkavieraiden aika on ohi, eikä mökkivieras ei tule hotelliin