Ihmiset & kulttuuri

Yhä useampi nuori haaveilee omakotitalosta – "Kaupunkiluonto ei enää riitä alle 25-vuotiaille"

Asumisen haaveita ja kokeiluja on esillä tänään alkavilla asuntomessuilla Lohjalla.
Kari Salonen
Talo Sensussa on kymmenien neliömetrien kattoterassi.

Nuorten halu asua omakotitalossa on kasvanut entisestään, ja luonto, kierrätys, oma rauha ja työhuone ovat yhä tärkeämpiä kaikille ihmisille, kertoo tuore Asumisen ihanteet -tutkimus.

"Yllättävää on, että nämä ovat tärkeitä etenkin alle 25-vuotiaille. Heille ei enää riitä kaupunkiluonto, ja 68 prosenttia haaveilee omakotitalosta", Suomen Asuntomessujen kehitysjohtaja Anne Pallaste kertoo.

Nuoret olivat ykkösiä myös viime vuonna 64 prosentin omakotihaaveillaan. Kaikista ikäryhmistä omakoti on nyt 56 prosentin ykköstoive, kun viime vuonna osuus oli 46 prosenttia.

Vaikka suomalaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä asumiseensa, kolmasosa muokkaa kotiaan koko ajan ja puolet miettii muuttoa. Sauna, työhuone ja vaatehuone ovat aiempaa tärkeämpiä.

Haaveitaan voi ruokkia tästä päivästä lähtien Lohjalla, missä asuntomessutalot avaavat kuukaudeksi ovensa.

Messualue sijaitsee Lohjanjärven rantamilla, ja vaikka omaa rantaa ei olisikaan, monesta kodista on järvinäkymä. Järjestäjä kuvaa aluetta "sosiaalisesti kestäväksi heterogeeniseksi asuinalueeksi", joka tarjoaa asukkailleen maisemien lisäksi palveluita. Matkaa noin 46 000 asukkaan kuntakeskukseen on näet vain parisen kilometriä.

Käyntikohteita on 28. Nähtävillä on toistakymmentä omakotitaloa ja lisäksi kerrostaloja, joissa on asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. Pientalot on suunniteltu pariskunnista suurperheisiin, ja talotehtaista mukana perinteisiä puutalotehtaita kuten Kannustalo, Kastelli, Honka ja Ollikaisen hirsirakenne sekä kivitalovalmistajista Lammi, Lakka ja Paroc.

Uutuutena on kaksi teräsrunkoista taloa, joiden takana on Aulis Lundell Oy. Toinen taloista on taitelijoiden sisustama ja Lundellin vuokraama moduulitalo ja toinen täysin pyöreä Pyörre, jonka värikäs keittiöseinä on vaikuttava. Valmistajan mukaan teräsrunko painaa kolmasosan vähemmän kuin puurunkoinen ja kierrätysterästä tulee riittävästi neljästä autonromusta.

Messujen erikoisuus ovat myös osuuskuntamuotoiset paritaloasunnot, joihin pääsee kiinni muutamalla tuhannella eurolla ja 1 350 euron kuukausimaksulla. Asuntoja ei saa omaksi, mutta niissä voi asua aina. Taloja lämmittää Ormaxin uudenlaisen kattotiilen muotoiset kennot.

Aurinkoenergian ohella useampaa taloa lämmittää ilmalämpöpumppu, mutta yhtäkään ei esimerkiksi pelletti. Alue on entistä saha- ja kaivosseutua, joten maalämpökaivoja ei saanut porata.

Ekologisuus näkyy siten, että eristeissä muovia on korvattu puukuidulla, puuta on pinnoissa paljon ja värit maanläheisiä. Esimerkiksi kahden aikuisen Joutselassa on kaunis olohuoneen puuseinä ja poltetusta puusta tehty sauna. Omaa rantaa ei ole, rantamaisema kylläkin.

"Halusimme helppohoitoisen pihan, joten se on kiveä ja nurmikon leikkaa joku muu", Espoosta muuttava isäntä Janne Hirvonen veistelee ikkunan takana näkyvästä kaupungin hoitamasta nurmikentästä. Talossa on valtava kodinhoito-vaatehuone, mutta ei kaappeja. "Asuimme ennen kolmessa kerroksessa, ja aina vaatteita oli joka paikassa."

Rantamaisemiin sopii, että pihoihin on panostettu tänäkin vuonna terassein, pergoloin ja ulkoporealtain, yhdessä on lisäksi myös uima-allas. Päivän sanoja tuntuvat olevan myös koristepuutarhat ja huolella suunnittelut fengshui-pihat.

Kerrostalojen kumppanuuskorttelissa toimii asuntojen ohella hoiva- ja päiväkoti, ja niissäkin asukkaat pääsevät nauttimaan kattoterassin järvinäkymistä. Toki koko alue rantapuiston leikki- ja oleskelualueineen mukavasti rannassa.

Remonttikohteena esitellään on vanha sahanjohtajan talo, Villa Kokkokallio. Suuren puisen perinnetalon yläkerta on vielä kesken eikä näytillä, mutta alakerrassa nähtävillä tuleva kahvila ja vyöhyketerapiahuone, jossa toimii omistaja, paljasjalkainen lohjalainen Tarja Lönnström. Talo tontteineen tuli hänen ja puoliso Jussin omistukseen kaupungilta, jolla oli rakennuksessa aiemmin omaa toimintaa.

"Hirsiä ei ole tarvinnut uusia, mikä kertoo siitä, että vuonna 1928 sahanjohtajalla oli käytettävissään varmasti parasta puutavaraa", paljasjalkainen Lönnström nauraa.

Huomiota herättävät esiin jätetty hirsipinta, kauniit tapetit ja oma rantasauna.

Toinen omarantainen messukohde on viereinen Villa Hopeapuu, jota on Honkatalojen toimittama ja rantaa kohden porrastuva kohde. Näkymä järvelle on isoista keittiö–olohuoneesta hieno, ja valoa tuo lipeällä käsitelty koivulattia.

Läntinen ulkoseinä on erikoinen: mustaa kattopeltiä.

"Koska se on niin hyvännäköistä", rakennuttaja Krister Parvikoski sanoo.

Suosittu japanilaistyyli eli mustavalkoisuus, luonnonläheisyys ja minimalismi näkyvät niin pihoissa kuin sisätiloissa.

Musta taloja ja keittiöitä on edelleen, saunoja yhä useammin, ja puuta on käytetty rohkeasti myös seinissä. Ajankuvaa on, että liki joka talossa on työhuone ja yhtä monessa koko talon levyinen keittiö–ruokatila–olohuone, jonka seinä on käytännössä isoa ikkunaa.

Suosittuja ovat myös erilliset pukeutumistila-vaatehuoneet, lasiseinäiset saunat ja toisaalta taloon vilpolalla yhdistetyt erillissaunat, kuten Ainoa-talo Fiksussa. Koristeellisia Liuneen lasi-liukuovia ja tyylikkäitä Siinne-valoakustiikkalevyjä oli useassa messukohteessa.

Iso miinus on, ettei edes viitteellisiä hintatietoja ole tänä vuonna esillä. Aiemmin kunkin kohteen edessä kerrottiin laskennalliset rakennuskustannukset.

Messujen toimitusjohtaja Anna Tapion mukaan tietojen keruu ja kertominen on ollut pulmallista, mutta elokuuhun mennessä on kerrottavaa.

MT kyseli hintoja itse. Villa Hopeapuun Parvikoski kertoi, että rakennuskustannukset ylittävät puoli miljoonaa, ja tontti maksoi 150 000 euroa.

Rannattomien tonttien hinta oli 45 000–60 000 euroa.

Noin puolet omakotitaloista on perheiden ja puolet talotehtaiden rakennuttamia. Myytäviä kohteita on muutamia, esimerkiksi Jukkatalo Jalava ja Dekotalo Kuulas reilut 400 000 ja Kastellin Veistos maksaa 620 000, kaikkien tontit alle 700 neliömetriä.

Kolme pientalotonttia rakennetaan messujen jälkeen.

Kävijän on hyvä tietää myös, että messuilla myydään lämmintä ruokaa ja osassa taloista kehotetaan riisumaan kengät.

Messutietoa

Lippu ostetaan verkkokaupasta

Asuntomessut järjestetään 9.7.–8.8. Lohjan Hiidensalmessa.

Messualue sijaitsee Sahakadulla, mutta autot jätetään kuuden kilometrin päähän Raviradankadun pysäköintialueelle, josta on maksuton bussikuljetus. Pysäköinti maksaa 10 euroa.

Pääsyliput myydään tänäkin vuonna verkkokaupan kautta. Samalla varataan saapumisaika ja annetaan koodi, jolla kohteisiin voi tutustua etukäteen.

Ohjattua kiertoreittiä ei tänä vuonna ole, mutta kävijöiden toivotaan kulkevan väljästi, käyttävän maskia, pesevän käsiään ja käyttävän tarjolla olevaa käsidesiä.

Ensimmäiset asuntomessut pidettiin Tuusulassa vuonna 1970. Lohjan jälkeen seuraavat ovat Naantalissa 2022, Loviisassa 2023, Keravalla 2024 ja Oulussa 2025.

Lue lisää

Nurmijärvellä kiinnostaa omakotitalo, Hangosta ostetaan kakkosasunnoksi kerrostalokaksioita – tällaisia asuntoja suomalaiset etsivät eri puolilla maata

Haave, jonka voi toteuttaa

Lapset jäävät rakentamisen jalkoihin

Aaltojen bongaus helpottuu entisestään: Alvar Aalto Route valittiin Euroopan neuvoston kulttuurireittien joukkoon ensimmäisenä Suomesta