Ihmiset & kulttuuri

"Ei tuolla katolla tainnut juuri alle 60-vuotiaita ollakaan" – yli 120 vuotta vanha kylätalo Kangasniemellä sai uuden katon talkoovoimin

Kangasniemen Harjunmaan kylässä väki on vähennyt vuosikymmenten saatossa, mutta talkoohenki on yhä voimissaan.
Petteri Kivimäki
Sen jälkeen kun vuonna 1899 valmistunut koulu muutettiin kylätaloksi, paikalla on järjestetty esimerkiksi kansalaisopiston kudontakursseja, hirviporukoiden peijaisia, voimistelutunteja, lauluiltoja ja seurakunnan tapahtumia, kertoo kyläaktiivi Henna Albrecht.

Kangasniemen Harjunmaan kylän kylätalo ja entinen koulu sai uuden peltikaton, kun kyläläiset huhkivat kasaan peräti 1 200 talkootuntia viime kesänä.

"Se on melko suuri määrä työtunteja. Kyseessä oli koko kylän ponnistus", Harjunmaan maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja Pekka Suuronen toteaa.

"Rakennuksessa oli vanha tiilikatto, joka jo puski sammalta. Se oli pakko uusia. Talkoisiin osallistui kesän aikana yhteensä 17 kyläläistä", Suuronen kertoo.

Työt aloitettiin kesäkuun alussa heti sen jälkeen, kun hankerahoitus valmistui. Kattourakkaan saatiin Leader-rahaa ja EU:n maaseuturahoitusta.

"Haimme ja saimme rahoitusta sillä perusteella, että kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus", maa- ja kotitalousseuran johtokunnan jäsen Henna Albrecht sanoo.

Harjunmaan kylällä on nykyään alle sata asukasta.

"Ikämiesten voimin tätä vedettiin paljon eteenpäin. Ei tuolla katolla tainnut juuri alle 60-vuotiaita ollakaan", Harjumaan maa- ja kotitalousseuran rahastonhoitaja Erkki Romo kertoo.

Kylätalon seinustoille pystytettiin tellingit ja päätyihin henkilönosturit, joilta käsin uutta kattoa rakennettiin. Vanha, 1950-luvulta peräisin oleva tiilikatto kuorittiin alta pois sekä myös sen alla ollut alkuperäinen pärekatto.

350-neliöinen uusi katto saatiin sijoilleen elokuun alussa. Loppukesästä vielä maalattiin ikkunanpuitteet ja verannat.

"Myös kylätalon pihapiiriä siistittiin ja raivattiin", Romo lisää.

Vuonna 1899 valmistunut kylätalo toimi Harjunmaan kouluna vuoteen 1980. Paikallinen maa- ja kotitalousseura osti talon omistukseensa vuonna 1988.

"Kylätalo on ollut ja on edelleen kylän sydän. Täällä on järjestetty monenlaista toimintaa, kuten kansalaisopiston kudontakursseja, hirviporukoiden peijaisia, voimistelutunteja, lauluiltoja ja seurakunnan tapahtumia", Albrecht luettelee.

Seuraavaksi on suunnitelmissa kokeilla, saavuttaako kirpputori suosiota.

"Kangasniemen keskustaajamaan on matkaa 18 kilometriä. Tämä on pinta-alaltaan sen verran laaja kunta, että eri kulmilla on hyvä olla elämää", Albrecht perustelee.

Harjunmaan kylän väkiluku on laskenut tuntuvasti vuosikymmenten takaisista huippuluvuista.

"Koulussa oli parhaimmillaan sotien jälkeen yli 70 oppilasta. Nyt koko kylässä ei asu paljon sen enempää ihmisiä. Kylä on pienentynyt, mutta talkoohenki täällä on yhä voimissaan", Pekka Suuronen kiittelee.

Suinkaan kaikki eivät aio muuttaa kirkonkylälle tai kaupunkeihin.

"Meitä koko elämänsä täällä asuneitakin täällä riittää", Erkki Romo kommentoi.

Harjunmaan kylän erikoisuutena on poikkeuksellisen voimakas hevostalous. Kylällä toimii viisi tallia.

"Hevosurheilulla on täällä pitkät perinteet. Läheisen Palijärven jäällä järjestettiin jääraveja 1960-luvulla", Suuronen muistelee.

Lue lisää

Talkoilla rakennettu Nakuranta on kyläläisten kohtaamispaikka Maaninkajärven rannalla

"On voittajan fiilis" – rautiolaiset turvautuivat hyväksi havaitsemaansa keinoon ja lopettivat kylän kaupattoman kauden

400 munkkia talkoilla, korona-apua ja kesätöitä kymmenelle nuorelle – vuoden kylässä ei ketään jätetä yksin

Onko sinulla vetoa ja kykyjä koko valtakunnan kyläpäälliköksi?