Ihmiset & kulttuuri

Sinuttelijoiden maassa teitittely ei tule luonnostaan – professori suhtautuu lempeästi vääriin teitittelymuotoihin: ”Tärkeintä on asenne”

Monessa muussa Euroopan maassa teitittely opitaan edelleen jo lapsena.
Rista Eeva SER / Helsingin kaupunginmuseo
Vielä 1960-luvulla teitittely oli itsestäänselvyys, mutta sinuttelu alkoi hivuttautua puhuttelutapoihin 1960–1970-lukujen taitteessa.

Suomi on yksi Euroopan harvoista sinuttelumaista, mutta teitittely elää pienimuotoista renessanssia täälläkin, kertoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen.

Vielä 1960-luvulla teitittely oli itsestäänselvyys, mutta sinuttelu alkoi hivuttautua puhuttelutapoihin 1960–1970-lukujen taitteessa. Lappalaisen mukaan sinutteluvaikutteet tulivat erityisesti Ruotsista, ja Suomessa sinuttelu levisikin ensin suomenruotsiin.

”Esimerkiksi Stockmannin tuon ajan mainoksista voi nähdä, miten asiakasta teititellään suomeksi ja sinutellaan ruotsiksi.”

Pelkkää ruotsin kielen vaikutusta sinuttelukulttuuri ei kuitenkaan ole, Lappalainen muistuttaa. 1960-luvulla voimistunut nuorisokulttuurin murros ja muuttoliike kaupunkeihin tarjosivat otollisen maaperän muutoksille.

”Sinuttelu löi itsensä läpi yllättävän nopeasti, mutta ei sinuttelukäyrä osoita jatkuvasti ylöspäin. Teitittely elää ja on jopa lisääntymässä erityisesti palvelualalla, vaikka mediassa ja viranomaisviestinnässä onkin siirrytty pitkälti sinutteluun.”

Teitittely nostattaa jopa ristiriitaisia tunteita, Lappalainen huomauttaa. Useimpien mielestä ainakin iäkkäitä ihmisiä tulisi teititellä asiakaspalvelussa, mutta hyvin harva kaipaa teitittelyä omalle kohdalleen.

”Ei siis voi sanoa, että älkää teititelkö, koska osa haluaa tulla teititellyksi. Jos on epävarma, voi aloittaa teitittelyllä, ja vastapuoli voi nätisti huomauttaa, että häntä saa sinutella.”

Koska Suomi alkoi siirtyä sinuttelukulttuuriin jo puoli vuosisataa sitten, teitittely ei välttämättä tule luonnostaan.

Lappalainen huomauttaa, että teitittelyn valta-aikana teitittely opittiin jo lapsena, mutta nykyään teitittelyvaatimukseen saattaa törmätä ensimmäisen kerran vasta aikuisena. Jos työnantaja vaatii teitittelyä, sitä pitäisi Lappalaisen mukaan myös opettaa työntekijöille.

Ruotsissa sinutellaan Suomeakin enemmän, mutta monissa muissa maissa tilanne on eri.

”Melkein kaikkialla muualla Euroopassa on paljon teitittelevämpi kulttuuri. Viro on kielenä lähellä suomea, mutta virolaiset teitittelevät yleisesti. Sama pätee esimerkiksi venäläisiin, saksalaisiin ja ranskalaisiin”, Lappalainen kertoo.

Hän lisää, että teitittely ei ole todellakaan ainoa tapa osoittaa kohteliaisuutta. Esimerkiksi haluaisitko- ja ottaisitko-tyylisellä konditionaalimuodolla ja ystävällisellä äänensävyllä pääsee jo pitkälle.

”Sinuttelun käyttö ei tarkoita, että suomalaiset puhuisivat epäkohteliaasti. Ylipäänsä suhtaudun lempeästi siihen, jos joku teitittelee väärin. Tärkeintä on asenne.”

Teitittely

  • Teitittelyllä viitataan puhuttelutapaan, jossa monikon 2. persoonan te-pronominilla viitataan yhteen henkilöön, kuten puhuteltaessa ”te, herra presidentti”.
  • Teitittelyyn liittyvä predikaatti on preesensissä ja imperfektissä monikossa, esimerkiksi: ”Otatteko lisää?” ja ”Otitteko jo lisää?”
  • Liittomuodoissa, eli perfektissä ja pluskvamperfektissä, olla-verbi on monikossa, mutta partisiippimuotoinen pääverbi yksikössä, kuten: ”Oletteko maistanut tätä?” ja ”Olitteko jo kokeillut tätä?”
  • Yhtä henkilöä teititeltäessä adjektiivit ovat yksikössä: ”Olkaa hyvä!”
  • Usean henkilön teitittely ja monikon 2. persoona muodostetaan samalla tavalla: ”Olkaa hyvät!”, ”Oletteko maistaneet tätä?”
  • Lähteet: Kotimaisten kielten keskus, Kielikello 1/2011
Lue lisää

”Rakkaus salmiakkiin erottaa suomalaiset muista" — herkkusuiden ykkössuosikkia tilataan myös ulkomaille koti-ikävää lieventämään

Soppalautasesta vientituotteeksi — kouluruokailu on tärkeä osa Suomen maabrändiä

Suomalaiset bongaavat tämän juoman missä päin maailmaa tahansa – juomasekoitus kehitettiin aikanaan olympialaisten työtaakkaa helpottamaan

Suomen yleisin särkylääke syrjäytti aspiriinin tarkkaan suunnitellulla mainoskampanjalla – Professori muistuttaa, että kipua ei saa päästää kroonistumaan