LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Kaivaukset Turun alle vetävät väkeä – "Keskiaika voi tuntua hirveän kaukaiselta, mutta itse asiassa se ei pidä paikkansa"

Keskiaikainen Turku oli Ruotsin kaupunkien kärkikolmikossa. Porvariston koteihin kuuluneita lasia ja keramiikka-astioita löytyy yhä kaivauksista.
Kari Salonen
Aboa Vetus Ars Nova -museo haluaa edistää kansalaistiedettä ottamalla mukaan kaivauksille sekä koululaisia että vapaaehtoisia. Ilari Aalto kertoo, että tänä kesänä paikalla poikkesi lisäksi juttelemassa ja katselemassa noin 2 500 vierasta.

Turussa on tehty vuodesta 2005 alkaen joka vuosi arkeologisia kaivauksia yhteen kaupungin vanhimmista kortteleista, joka sijaitsee Turun arkeologian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus Ars Novan alueella. Ensin mukaan otettiin kesäleirin puitteissa alakoululaisia, jotka pääsevät seulomaan maa-ainesta ja myös kaivamaan päiväksi.

Vuonna 2017 pidettiin ensimmäisen kerran aikuisille museokursseja, joihin pääsi mukaan ilman ennakko-osaamista. Seuraavana vuonna aloitettiin myös vapaaehtoistoiminta.

"Tänä vuonna kaivauksiin osallistui 115 henkeä, joista 50 oli koululaisia", kertoo arkeologi, kaivausjohtaja Ilari Aalto.

Vapaaehtoisten sitoutunut joukko jatkaa kaivausten jälkeen löytöjen puhdistamisessa.

"He ovat korvaamattomia. Ilman heidän panostaan emme pystyisi tekemään tutkimusta tässä mittaluokassa."

Museon perusajatuksen mukaisesti arkeologinen tieto kuuluu kaikille. "Haluamme olla edistämässä tällaista kansalaistieteen tekemistä."

Tänä kesänä kaivettiin museon omalla tontilla Itäisen rantakadun varressa. Paikalla kävi keskustelemassa työryhmän kanssa 2 500 henkeä.

"Esittelemme työtä aina niinä päivinä, kun kaivauksia on menossa. Tosi monet, jotka eivät ole koskaan aiemmin nähneet arkeologista kaivauksia, käyvät ja pääsevät katsomaan, kuinka tutkimusta tehdään", sanoo Aalto.

Museo sijaitsee niin sanotussa Rettigin palatsissa ja arkeologian osat sen alla niissä kerroksissa, joissa kaupunki on seissyt keskiajalta asti.

Nyt on kaivettu neljä kesää rakennuksen itäpuolella. Kohdalla on ollut kaksi tonttia, joiden rakennukset tuhoutuivat Turun suurpalossa 1827.

Tontin kahdesta kivitalosta vanhempi rakennettiin 1400-luvulla ja uudempi 1600-luvun taitteessa. Vanhempi toimi asuintalona ja sitten varastona.

"Uudempi on ollut kellariravintolana eli paremman väen krouvina. Sitä on vielä ehditty tutkia aika vähän. Sieltä on löytynyt muun muassa tupakkapiipun kappaleita, juomalasien sirpaleita ja pelinoppa", Aalto kertoo.

"Turun palo näkyy tosi dramaattisesti. Olemme tutkineet paljon sen raunioiden purkukerrosta, mikä paljastaa, millaista arki ja aineellinen kulttuuri ovat olleet 1800-luvun alussa."

Tänä kesänä löytyi kokonainen posliiniastiasto, sirpaleina tosin.

Kaivauksia tulkittaessa pitää aina huomata, että esimerkiksi puutarhamaata on vuosien saatossa siirretty paikalle muualta Turun alueelta.

Kari Salonen
Keskiajalla tupakkaa poltettiin liitupiipuissa. Rettigin museon kohdalla on 1800-luvulla sijainnut myös tupakkatehdas.

Arkeologian kautta voi asettaa itsensä osaksi suurempaa jatkumoa. Tämä on Ilari Aallon arvion mukaan myös kaivauksiin osallistuvia ja museolla vierailevia kiinnostava kokemus.

"Kun arkeologisessa tutkimuksessa pääsee entisten asioiden taakse, ihmiset tulevat eri tavalla lähelle kuin voisi muuten mitenkään päästä", hän kuvaa.

Aallolle keskiaika on paitsi työtä myös harrastus. Hänet on palkittu puolisonsa Elina Helkalan kanssa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla teoksesta Matkaopas keskiajan Suomeen.

Turun seudulle on kehittynyt aktiivista keskiajan harrastusta. "Pyrimme rekonstruoimaan keskiajan elämää pukujen ja esineiden kautta. Tavoitteena on yrittää ymmärtää, miksi asiat on tehty tietyllä tavalla."

Kirjaprojekti oli pariskunnalle hyvin haastava, mutta myös kiinnostava. "Halusimme tavoittaa hyvin sirpaleisten lähteiden kautta suomalaisten arkipäivää. Keskiaika voi tuntua hirveän kaukaiselta, mutta itse asiassa se ei kuitenkaan pidä paikkansa."

Kari Salonen
Aboa Vetus Ars Nova -museossa maan alla avautuu parin korttelin verran kellareita ja pätkä Luostarin jokikatua, joka kulki joen suuntaisena tuomiokirkolta kohti luostaria.

Keskiajalla Turku oli pohjoisen Itämeren keskeinen satama ja Ruotsin Itämaan tärkein kauppakaupunki. Kansainvälisyys heijastui sen kautta muualle Suomeen.

"Ihan Turun varhaisvaiheista lähtien kaupungin kautta on ollut maahan tuontitavaraa erimerkiksi Reinin alueen kivisaviastioita ja böömiläistä lasia", Ilari Aalto kertoo.

Aiemmin ajateltiin, että tilli- ja kivirakentaminen olisi ollut Suomessa erittäin harvinaista. Turun kaivaukset ovat kuitenkin osoittaneet, että niistä tehtyjä rakennuksia oli keskiajan Turussa yleisesti.

Arkeologiset tutkimukset ovat niin ikään kumonneet ajatuksen, että vain harvoilla, kaikkein rikkaimmilla oli varaa lasiastioihin. "Niitä oli eri kansankerroksissa, myös maaseudulla talonpojilla."

Kari Salonen
Tämän kesän kaivauksissa löytyi kokonainen posliiniastiasto. Myös lasien sirpaleita ja pelinoppa kuuluvat löytöjen joukkoon, sillä toisessa tontin rakennuksista on toiminut kellariravintola.

Faktoja: Turku Turun alla

Turun arkeologian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus Ars Nova on harvinainen yhdistelmä eurooppalaisittainkin.

Rettigin palatsin puutarhan alla sijaitsevat kellarit ja pätkä Luostarin jokikatua kertovat keskiajasta ja sen jälkeisistä vuosikymmenistä.

Kun aluetta alettiin kaivaa 1990-luvulla museon perustamiseksi, saatiin esiin merkittästi tietoa kaupunkien aineellisesta kulttuurista ja esineistöstä.

Sitä on esillä museossa vanhojen eri vuosisatojen edustavien seinärakenteiden kanssa.

Kaupunki on perustettu juuri näille paikoille Aurajoen itärannan pelloille: vanha keskusta on sijainnut Vanhan Suurtorin ympärillä, missä joulurauha julistetaan edelleen.

Siitä kaupunki laajeni jo keskiajalla joen länsirannalle Aninkaisten korttelin alueelle, jossa sijaitsee nykyisin pääkirjasto. Ensimmäinen silti joen yli rakennettiin 1400-luvulla.

Turku oli Ruotsin kaupunkien kärkikolmikossa 1400–1500 -lukujen taitteessa parillatuhannella asukkaallaan. Tuolloin Tukholmassa oli noin 6 000 ja Kalmarissa Ruotsin itärannikolla osapuoliin Turun kanssa sama määrä.

Ensi kesän kaivauksista ja niille osallistumisesta kiinnostuneiden kannattaa seurata kevättalvella museon verkkosivuja.

Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen. Atena Kustannus. 11. painos 2021. 259 sivua.

Aboa Vetus Ars Nova, Itäinen Rantakatu 4-6, Turku, avoinna ti–su 11–18

Kari Salonen
Arkeologian ja nykytaiteen museon itäpuolella on nyt kaivettu neljä kesää. Kaivaukset jatkuvat taas ensi vuonna.

Lue lisää

"Valtiota täytyy huijata aina kun voi!" Emeritus ylipuutarhuri hauskuutti Neuvostoajan venäläisiä Honkapirtti-tarinallaan

Yle uutiset: Turun keskusta vastasi aloitteella turkulaisvaltuutettujen kasvisruoka-aloitteeseen – käytettävä lähituotettua lihaa, kalaa ja kasviksia

IL: Turun valtuutetut esittävät Helsinkiä tiukempaa ruokalinjaa – Lihaa ei tarjottaisi edes kuninkaalle

Näyttely: Taiteilijan ja viljelijän Osmo Rauhala yhdistää luonnon ja tieteen – teokset haastavat mutta myös rauhoittavat katsojaa