Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Ihmiset & kulttuuri

Harrastukset karkottavat järjestö- ja työmurheet – "Irtiotot arjen työrutiineista ovat todella tärkeitä viljelijälle", uskoo MTK-Pohjois-Karjalan puheenjohtaja

Saksanpaimenkoirat Neeli ja Kentsu pitävät Jouni Mäkisalon liikkeessä juosten sekä suksilla suunnistuksen ja seikkailu-urheilun ohella.
Lari Lievonen
MTK-Pohjois-Karjalan puheenjohtaja Jouni Mäkisalo hoitaa tilansa työt pääasiassa yksin. Työkavereina hääräävät Alhovaaran General eli Kentsu (vas.) ja Alhovaaran Neeli.

Marraskuussa tuottajaliiton puheenjohtaja elää vuoden kiireisintä aikaa järjestötyössä. Toinen ruuhkahuippu osuu huhtikuulle. On syys- ja kevätkokouksia sekä valmistelevia töitä.

Kontiolahtelaiselle Jouni Mäkisalolle tuottajaliiton puheenjohtajan kiireet ovat ehtineet tulla tutuiksi, sillä hän on luotsannut MTK-Pohjois-Karjalaa vuodesta 2011. Tällä hetkellä hän on myös MTK:n Säätiön hallituksen jäsen, Lihakunnan edustajistossa ja Paiholan yhteismetsän hoitokunnan varapuheenjohtaja.

"Olen mukana niin kauan kuin tuntuu siltä, että luottamustoimet antavat sen sijaan, että ne ottavat."

Mikä alun perin on kannustanut ja innostanut tuottajayhdistykseen ja vieläpä liiton puheenjohtajaksi? Mäkisalo vastaa melkein heti, että uteliaisuus ja elämänhalu, halu vaikuttaa ja kokea asioita.

Tuntumaa yhdistystoimintaan hän on hankkinut ensin koiraharrastuksen parissa. "Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun kuuluminen ei ollut vain harrastus. Siinä sitoudutaan lähtemään viranomaisen pyynnöstä mihin vuorokauden aikaan hyvänsä avustamaan ihmisten etsimisessä."

Mäkisalosta tuli viljelijä ja sianlihantuottaja vuonna 1999, kun hän osti tilan isältään. Isä taas oli ostanut tilan ukilta vuonna 1969 ja ukki asettui Kontiolahden Iiksenniityn kylälle vuonna 1949.

"Tämä on vanha asutustila. Ukki mietti pitkään, ottaako hän tilaa vastaan, mutta päätti sitten tarttua tähän. Pellot ovat vanhaa järvenpohjaa, seudun parasta kivetöntä viljelysmaata."

Lypsykarja lähti 1970-luvun alussa ja tilalle rakennettiin 300-paikkainen sikala. Mäkisalo laajensi ensi töinään sikalaa ja rakensi muun muassa uuden viljankuivaamon ja viljasiiloja.

Sikalassa on nyt vajaa tuhat eläinpaikkaa, 50 hehtaarin peltoala on kasvatettu 270 hehtaariin ja yhden traktorin sijaan tilalla tarvitaan neljä traktoria.

Tilan lunastamista seuraavana vuonna Mäkisalo liittyi Kontiolahden tuottajayhdistyksen jäseneksi. Tuottajayhdistyksen jäsenenä hän oli kuusi vuotta, kunnes tuli valituksi tuottajaliiton johtokuntaan.

"Silloin elettiin vielä aikaa, jolloin johtokunnassa yritettiin pitää kaikkien tuotantosuuntien edustajia. Nyt tärkeintä on kokonaisnäkemys maataloudesta. Maakunnan eri alueiden tasapuolisesta edustuksesta yritetään yhä pitää kiinni."

Nykymaailman meno haastaa luottamustoimien täyttämisen, sillä yleisen trendin mukaisesti myös tuottajayhdistysten tai liiton toimintaan on vaikea saada ihmisiä.

"Viljelijämäärä vähenee, jäljelle olevien tilojen pinta-alat kasvavat ja työmäärä kasvaa, nuoret ovat kiireisiä ja heidän on vaikea irrottautua omista töistään. Se on hankala yhtälö", pohtii Mäkisalo.

Töiden jatkaminen kotitilalla on ollut Mäkisalolle aina selvää. Mutta hän kartutti osaamistaan ja elämänkokemustaan ensin laajasti tilan ulkopuolella.

"Opiskelin ensin auto- ja autosähkölaiteasentajaksi. Armeijassa kävin aseseppäkoulun ja työskentelin yhdessä vaiheessa useita vuosia Kontiorannan varuskunnassa ammusvarastonhoitajana. Joensuun Valion meijerillä pussitin tovin maitojauhetta ja työskentelin jugurttilinjastolla", kertoo Mäkisalo työurastaan.

1980-luvun puolivälissä oli vuorossa ensin maatalouskoulu Ilomantsissa ja sen jälkeen agrologiopinnot Kiteellä. Onpa hän ehtinyt olla myös rauhanturvaajana Libanonissa vuonna 1991.

Kovan työtahdin ohella Mäkisalo on koko ajan ollut aktiivinen eri harrastuksissa. Tänä kesänä hän suunnisti 21. kerran Jukolassa. "Suunnistus on harrastuslajeista ykkönen, mutta osallistun myös esimerkiksi seikkailu-urheilukisoihin."

Vaimon ja kahden tyttären lisäksi perheeseen kuuluvat saksanpaimenkoirat Kentsu ja Neeli. Kentsun kanssa Mäkisalo on napannut suomenmestaruusmitaleita sekä valjakkohiihdossa että koirajuoksussa.

"Talvella meidän valjakkohiihtovuoro alkaa kello 20. Jahka hiihdot on hiihdetty, kello on 23 ennen kuin olen kotona. Olo on silti seuraavana päivänä pirteämpi kuin mitä se olisi, jos olisin jäänyt sohvalle loikoilemaan. Harrastuksissa järjestö- tai työmurheet eivät ole mielessä."

Mäkisalo kannustaa maakunnan viljelijöitä ottamaan nykyistä enemmän yhteyttä häneen tai muihin johtokunnan jäseniin. "Ei tätä työtä yksin tehdä, vaan yhdessä. Halutessaan tässä voi vaikuttaa todella moniin asioihin."

Tuottajaliitossa pitkän uran tehnyttä ja keväällä eläköitynyttä toiminnanjohtajaa Vilho Pasasta Mäkisalo kehuu. "Hänellä on ylivertaiset sosiaaliset taidot samoin kuin on nykyisellä toiminnanjohtajalla Rouvisen Jarilla, viljelijöiden on ollut helppo kääntyä heidän puoleensa."

Jouni Mäkisalo

  • 56-vuotiaan kontiolahtelaisen perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi tytärtä sekä kaksi saksanpaimenkoiraa.
  • MTK-Pohjois-Karjalan puheenjohtaja uskoo, että elämässä olisi hyvä toteuttaa ajatusta "kaikkea kohtuudella".
  • Vuonna 2008 tilalla koettiin haastava hetki, kun sikalassa paloi.
  • Palo aiheutti sähkökatkon ja häiriö ilmoituksen, jonka johdosta palossa ehti kuolla vain yhdeltä osastolta 50 sikaa.
Lue lisää

Yle uutiset: Kolme sikaa kuoli pudottuaan lietekuiluun Huittisissa

Matti Seitsonen näkee valoa keskellä maatalouden kassakriisiä – tyhjä navetta täyttyy nautakarjasta 11 vuoden tauon jälkeen

Yle uutiset: Parikkalalaisen suursikalan myyntiaikaa jatketaan – ei vielä yhtään tarjousta

"Jos kotieläimet lähtevät tilalta, lähtee elinvoima kylältä samasta ovesta", MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja Jari Ahlholm varoittaa