Mikä saa nuoret innostumaan metsästyksestä? Vastaus löytyy nuotion ääreltä

Kalle Kiviniemi sai ensimmäisen hirvikaatonsa Metsästäjälliiton nuorille suunnatussa jahdissa. Kuva: Johannes Tervo

Ani varhainen herätys hyiseen marraskuiseen aamuun ei ole mieltä nostattavaa viikonloppuna. Yksi poikkeus tähän kuitenkin löytyy, nimittäin jahtiaamut.

Kauhajoen Päntäneellä valmistaudutaan päivän hirvijahtiin aamupalalla ja turvallisuusohjeiden kertaamisella. Paikallisen nuorisoseuran tilat ovat täynnä oranssitakkista väkeä, joiden keski-ikä poikkeaa varsin paljon ukkoontuneista hirviseurueista.

Kyseessä on Metsästäjäliiton järjestämä nuorten hirvijahti, jossa osallistujia on nuorimmasta 11-vuotiaasta 29-vuotiaisiin. Jahtivieraita on saapunut myös ulkomailta, Ruotsista ja Virosta.

Kun käytännön järjestelyt ovat kaikille selvät, nuoret viedään passeihin paikallisen metsästysseuran oppaiden avustuksella. Koirat päästetään irti ja jahti voi alkaa.

Nykyaikainen hirvijahti on jännittävää, vaikka omassa passissa ei tapahtuisikaan mitään. Koirien liikkeitä voi seurata puhelimen ruudulta, ja radiopuhelimesta kuulee tilannepäivitykset.

Jonkin ajan päästä on täysi tilanne päällä, kun koira on pysäyttänyt hirvet haukkuun. Haukulle yritetään hiipiä kahteen otteeseen, mutta hirvet pääsevät metsämiehestä vihille kummallakin kerralla.

Toisessa kauempana olevassa passiketjussa alkaa myös tapahtua. Radiopuhelimesta tiedotetaan, että nyt kannattaa olla hereillä. Koiralla on hirvi edessä.

Jahtipäivän suunnitelmaa käydään läpi metsästyksen johtaja Henri Hakolan (kuvassa keskellä) johdolla. Kuva: Johannes Tervo

Kalle Kiviniemelle laitettiin asiaankuuluvasti havu hattuun kaadon kunniaksi. Kuva: Johannes Tervo

Ei aikaakaan, kun laukaus kaikuu läpi Päntäneen metsien ja hirvisonni on kumossa. Kaadolla odottaa hyväntuulinen metsästäjä, Tampereelta tullut opiskelija Kalle Kiviniemi.

Kiviniemi on jo kokenut metsämies, mutta tämä on hänen ensimmäinen hirvensä.

”Kymmenen vuotta metsästystä on takana. Olen metsästänyt hirviä, peuroja, metsäkanalintuja ja sorsia. Eli oikeastaan vähän kaikkea, mutta tämä oli ensimmäinen hirvikaato omalle kohdalleni”, Kiviniemi sanoo.

Kyseessä ei ollut mikä tahansa hirvi, vaan komea sarvipääsonni, josta Kiviniemi saa seinälleen ikuisen muiston. Ensikaadon tunnelmia kysyttäessä nuoren miehen suu kääntyy hymyyn.

”Nyt tuntuu kyllä hyvältä, paremmalta kuin olisi osannut kuvitellakaan. Saa olla tyytyväinen, kun kaatui heti ysipiikkinen. Koira haukkui nätisti hirveä ja toi sen tähän aukolle. Matkaa oli vähän alta 150 metriä kun pääsin ampumaan”, Kiviniemi kertaa tapahtumia.

Saaliin saaminen on metsästyksen huipentuma, mutta ei kaikki kaikessa.

”Kyllä parasta metsästyksessä on toiset ihmiset ja yhdessä tekeminen. Täällä on hienoa, kun pääsee tapaamaan uusia tuttavuuksia”, Kiviniemi toteaa

Aamupäivän vedon jälkeen lämmitellään luita ja paistetaan makkaraa nuotion äärellä. Kuva: Johannes Tervo

Jenna Toivanen (vas.) on tullut jahtiin Suomussalmelta ja Julia Luoma Ranualta. Toivasen passiin tuli aamupäivällä hirvi, mutta edessä olevat risut estivät ampumasta. Kuva: Johannes Tervo

Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen on tyytyväinen jahtipäivän onnistuneeseen kulkuun. Kuva: Johannes Tervo

Jahdista pidetään taukoa ja siirrytään makkaranpaistoon. Tulilla nuorten kanssa keskustellessa samat teemat metsästyksen hienoudesta toistuvat: yhteisöllisyys, luonto ja ulkona oleminen.

Mukana on paljon nuoria, joilta löytyy myös metsästyskoira perheestä. Heille koiran koulutus ja sen onnistunut työskentely ovat kaikkein tärkeintä.

Jahdin päävetäjä Antti Mäkinen kertoo, että Metsästäjäliitto on järjestänyt joka vuosi nuorille jahteja eri mittakaavoissa. Tänä keväänä oli esimerkiksi majavajahtia noin kymmenen hengen porukalla.

”Näemme, että metsästyksessä ei ole kyse pelkästään metsästyksestä, vaan se on myös väline ihmisten kohtaamiselle”, Mäkinen sanoo.

Nuorista halutaan myös aloitteellisia puuhanaisia ja -miehiä omissa seuroissaan.

”Olemme pyrkineet siihen, että nuoret lähtisivät myös järjestämään jahteja omista metsästysseuroista käsin.”

Iltapäivän jahtia varjostavat yltyvä tuuli ja tummat pilvet, jotka tuovat mukanaan räntäsateen. Tämä ei kuitenkaan latista metsästäjien tunnelmaa.

Iltapäivän saldoksi saadaan vielä kaksi hirveä.

Hirveltä otetaan taljaa pois ennen kinneriin nostoa ja paloittelua Päntäneen metsästyseuran lahtisuulilla. Kuva: Johannes Tervo

Jahdin nuorin osallistuja, 11-vuotias Asla Niemi, seuraa silmä tarkkana, miten Pasi Viitamäki leikkaa hirveä oikeaoppisesti. Kuva: Johannes Tervo

Päivän ohjelman päättää saaliiden käsittely. Päntäneläinen Pasi Viitamäki näyttää jahtivieraille kokenein ottein, miten lihat erotellaan hirven ruhosta ja paloitellaan.

Toimintaa seuraa Seinäjoelta isänsä kanssa jahtiin tullut 11-vuotias Asla Niemi. Lihankäsittely on Niemelle entuudestaan tuttua puuhaa, eikä hän pidä sitä pelottavana.

”Olen aika monta kertaa ollut paloittelussa mukana ja itsekin leikannut lihaa”, Niemi sanoo.

Nuori miehenalku oli päivällä kiväärin kanssa passissa isänsä välittömässä valvonnassa. Syke pääsi nousemaan, kun hirvi oli ollut koiran haukussa kahdensadan metrin päässä. Saalis ei kuitenkaan tällä kertaa sattunut omalle kohdalle.

Mikä 11-vuotiaan mielestä on parasta metsästyksessä?

”Ihan kaikki”, vastaa Niemi tyhjentävästi.