Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Ihmiset & kulttuuri

Moka iltalypsyllä vahvisti elintarvikevalvonnan toimivuuden – MTK-Uudenmaan puheenjohtaja toivoo puhtauden moninkertaistavan vientielintarvikkeiden hinnat

Mäkelän tilalla Aleksis Kyrö paiskii pelto- ja tallitöitä ja sisko kouluttaa hevosia. Osa pelloista on luomua.
Kari Salonen
Aleksis Kyrö kertoo olevansa hyvin ylpeä viljelijä, mutta ohessa hän on myös ylpeä muusikko, burleskitaiteilija, näyttelijä ja metsänomistaja. Kyrö mielellään "hippeilee" kokeilemalla erikoiskasveja, pakurikääpää ja pitämällä valtaosan pelloista luomussa.

Puolen vuoden aikana liki kaikki valtamediat ovat rampanneet Mäkelän tilalla Orimattilassa. Kiinnostus heräsi, kun MTK-Uudenmaan liiton puheenjohtajaksi valittiin burleskitaiteilija Aleksis Kyrö, joka lorauttelee kahviinsa kaura- tai mantelijuomaa, eikä pelkää puhua eläintuotannon ongelmista.

Burleskista vouhkaamiseen Kyrö on kyllästynyt. Hän korostaa olevansa paljon muutakin: näyttelijä, muusikko, maatilojen hiilijalanjälkiä laskeva asiantuntija ja ennen kaikkea viljelijä.

Kahvipöytään kantautuu äänekkäitä hirnahduksia. Pihapiiriä asuttaa kymmenen omaa ja parikymmentä vierasta hevosta, joille puetaan parhaillaan paksumpia loimia ylle. Maneesin puolella sovitetaan uutta satulaa.

Kyrön sisko, kouluratsastaja Siiri Kyrö vastaa hevosten kouluttamisesta, kasvatuksesta ja myynnistä. Aleksis Kyrön heiniä ovat pelto- ja metsätyöt sekä tallihommat, kuten maneesin ja kenttien lanaaminen aamuvarhaisella, hevosten loimitus, tarhaaminen ja ruokkiminen.

"Minua ei tarvita manspleinaamaan täällä, vaan voin olla vain työntekijä. Pysyn kyllä hevosen selässä, jos sinne pakotetaan, enkä pelkää niitä", Kyrö paljastaa.

MTK-liittojen puheenjohtajistoon Kyrö kokee solahtaneensa mukavasti. Eri tuotantosuuntien välillä ei ole nokkimisjärjestyksiä ja kaikkien asiantuntemusta arvostetaan.

"Turha olisi tulla sanomaan, etten ymmärtäisi maitotilallisten ongelmista. 2018 oli kahden vaiheilla, että tilalle olisi tullut 60 lehmän robottinavetta."

Kyrö tietää, että eläimiä pitäessä niihin täytyy olla rakkaussuhde:

"Eläintuotanto ei anna anteeksi, että sitä tekee vain tavan vuoksi."

Aamun tallitöiden jälkeen Kyrö istahtaa tietokoneelle. Hän paiskii puolikasta päivää asiantuntijana laatien maatiloille kannattavuus- ja hiilijalanjälkilaskelmia sekä monimuotoisuusarviointeja.

Omalla tilalla kannattavuus on kunnossa, mutta kassakriisin mahdollisuus väijyy taustalla. Usein viljelijöiden tilillä ei ole rahaa silloin kun pitäisi. Syksyllä myydään satoa ja keväällä ostetaan tuotantopanoksia.

"Siinä välissä ei saisi olla huikentelevainen ja ostaa tilpehööriä."

Lannoitteiden hinnat ovat ampaisseet pilviin, mutta Kyröllä on käynyt tuuri. Hän saa typpipitoista rejektivettä Mäntsälään rakennetusta biokaasulaitoksesta. Varastossa on myös ylivuotisia apulantoja.

"Maatiloilla on oltava mahdollisimman suljettu kierto, koska koko planeetta on suljettu kierto. Fosforia ei riitä loputtomiin."

Kyrö kutsuu itseään hipiksi. Metsässä kasvaa pakurikääpää, hevoset laiduntavat perinnebiotooppia ja kokeilussa on erikoiskasveja. Viherfanaatikko hän ei kuitenkaan ole. Turvepellot kääntyvät ja osalle alasta ajetaan glyfosaattia, vaikka naapurin mehiläistarhaaja ei siitä tykkääkään.

"Odotan, että joku käskee, mitä ei saa tehdä. Toinen jalka on luomussa."

Pyrkimys on opetella tuottamaan hevosheinää luomuna.

"Se ei ole helppoa kuin heinänteko. Usein on liian kuivaa, märkää, liikaa tai liian vähän sokereita."

Viljely ilman myrkkyjä vaatii vaivaa, mutta Kyrö pohtiikin usein, ettei vaivannäkö ole haitaksi. Ihmiset ovat käyneet laiskoiksi. Myös rahankäyttö on muuttunut. Enää runsas kymmenes tuloista menee ruokaan, jolloin rahaa jää enemmän netflixeihin ja härpäkkeisiin. Osalla ihmisistä olisi varaa maksaa ruuasta enemmän.

Toisaalta Kyrö on nähnyt satojen metrien leipäjonot. Jotenkin ruuan hinnoittelu pitäisi kuitenkin järjestää niin, että tuottajat saisivat enemmän. Kyrö epäilee, ettei vapaaehtoinen lisämaksu tuottajalle toimisi. Ihmiset voivat kerran vuodessa lahjoittaa rahaa Nenäpäivä-keräykseen, mutta kun ruokaa ostetaan päivittäin, niin kuinka usein kassalla heräisi halu maksaa enemmän.

Järvenpääläinen kauppa mainosti taannoin japanilaista naudanlihaa hintaan 500 euroa kilo.

"Miksei newyorkilaisessa delissä myydä suomalaista naudan pastramia 200 eurolla kilo? QR-koodilla voisi katsoa, miten eläimet ovat eläneet."

Emme osaa mainostaa puhdasta tuotantoamme. Kyrö kertoo esimerkin maidontuotantoajoiltaan. Tilatankkiin oli iltalypsyllä lurahtanut vahingossa pieni määrä antibioottimaitoa. Seuraavana aamuna meijeristä ilmoitettiin, että erää ei kelpuuteta.

"Missä muussa maassa valvonta toimii näin hyvin?"

Kyrö pohtii, että pitkä menneisyytemme Venäjän kanssa voi vaikuttaa siihen, ettemme osaa markkinoida. "Kenties sinne on menty juomaan vodkaa ja viety maitojauhetta ja emmentalia ja tuotu öljyä tilalle. Systeemi on ollut liiankin varma."

Kenties ratkaisu piilee erikoistumisessa. Kyrö on kuullut saksalaista 350 hehtaarin viljatilasta, jossa puolet liikevaihdosta tulee hehtaarin kokoiselta basilikaviljelmältä. Metsälle voisi hakea statuksen luomukeruualueena ja alkaa tuottaa mustikkaöljyä 4 000 euron litrahintaan.

Suomen vahvuuksia ovat monimahaiset, nurmi ja tila. Tuotantoeläimille voitaisiin antaa enemmän elintilaa ja tehdä siitä kilpailuetu. Tosin näyttäisi, ettei suomalaisilla itsellään ole halua maksaa eettisesti tuotetusta lihasta. Menihän juuri vihtiläinen Ollikkalan sikatilakin nurin.

Kyrö syö verrattain harvoin punaista lihaa, tosin ravintolassa lähes aina. Parin kuukauden ajan kotiin on tilattu vaivaton, pääosin kotimainen ruokaboksi, joka sisältää viikon elintarvikkeet. Pakkasessa on hevosenlihaa. Kyrön mielestä hevosia syödään Suomessa harmillisen vähän. Kenties sen estävät tunnesiteet ja loppuaikojen lääkintä.

Uudellamaalla asuu viidennes suomalaisista, joten liiton puheenjohtajan pitää puhua "sekä kuluttajaa että viljelijää." Luottamustoimessaan Kyrö ei sotkeudu puoluepolitiikkaan.

"Maatalouden on oltava moniäänistä. Kasvaa pellollakin ohdakkeita. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä ei oteta järjestössä tällä hetkellä huomioon."

Myös sukupuolittamisen olisi korkea aika loppua.

"Ei ole värkeistä kiinni, kuka ajaa traktoria ja kuka hoitaa eläimiä."

Viljelijän ammatissa parasta ovat onnistumisen tunteet ja vapaus. Uupuneille Kyrö suosittelee irtiottoa. Maailma ei kaadu, jos jättää yhtenä vuonna pellot viljelemättä tai vuokraa ne. Rahapulainen puolestaan voi karsia lannoitteista ja muuttaa osan pinta-alasta luonnonhoitopelloiksi.

Itsekin terapiaan turvautunut Kyrö painottaa ammattiavun tärkeyttä. Itselleen on myös annettava armoa.

Juttua muokattu 22.11. klo 9.08 poistamalla faktasta tieto, että olisi valmistunut teatterikorkeakoulusta.

Kari Salonen
Heinän tuottaminen hevosille on yksi Aleksis Kyrön päätehtävistä. Pyrkimys on alkaa tuottaa luomuheinää, mutta siinä on omat kommervenkkinsä.

Aleksis Kyrö

  • Valittiin MTK-Uudenmaan puheenjohtajaksi joulukuussa 2020.
  • 42-vuotias viljelijä, näyttelijä, burleskitaiteilija, muusikko ja metsänomistaja.
  • Valmistunut Helsingin yliopistosta agronomiksi.
  • Työskentelee puolipäiväisesti Envitecpolis Oy:ssä asiantuntijana. Työhön kuuluvat muun muassa maatilojen kannattavuus- ja hiilijalanjälkilaskelmat.
  • Pyörittää siskonsa kanssa maatalousyhtymää, joka on saman suvun omistuksessa viidennessä polvessa.
  • Maatalousyhtymään kuuluu 100 hehtaaria peltoja ja 100 hehtaaria metsää. Lisäksi Kyrö on vuokrannut 50 hehtaarin luomutilakokonaisuuden.

Lue lisää

Yle uutiset: Sastamalan kaupunki myy historiallisen ratsutilan parhaan liikeidean tarjoajalle – "Ei tällaisia enää uutena mistään saa"

Video: Kauramaitoa käyttävä ja burleskia harrastava MTK-pomo haluaa kääntää järjestön suunnan: ”Lihan pitäisi olla luksustuote, josta ostaja maksaisi raaka-aineen lisäksi myös ympäristövaikutuksista"

Uusmaalaiset tuottajat: Lopettakaa rukiin hinnalla pelleily!

Kriisituen jako ei sytyttänyt kapinaa Mäntsälässä – pienen piikittelyn kohteeksi joutunut Viljanen vakuutti jaon tasapuolisuutta