LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Häirinnän koetaan yleistyneen somessa – pitkäaikaista tutkimusta suomalaisten mediankäytön ja terveyden yhteyksistä tarvitaan

Somen ongelmat nousevat herkästi otsikoihin ja hyvät puolet jäävät paitsioon. Tutkimusta sen enempää nuorten kuin aikuisten mediankäytöstä suhteessa mielenterveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin ei kuitenkaan ole tehty.
Timo Filpus
Verkkoviestinnän tutkija arvioi, että sähköisissä palveluissa ihmisiltä katoaa asian ja toiminnan yhteys eli konteksti. "Ihmisen voi olla vaikea ymmärtää sitä ja oman toimintansa julkisuutta”, Salla-Maaria Laaksonen sanoo.

”Ei sanottu sana suuhun palaa”, kuuluu vanhan kansan sananlasku.

Ulosannissa harkitsevaisuuteen kehottava lausahdus muistuttaa kuulijaansa siitä, että puhe jättää aina jälkensä ympäröivään maailmaan.

Sanonta pitää harvinaisen hyvin paikkansa sosiaalisen median kohdalla, missä puheesta jää ”kuulijalle” myös todisteita. Silti sanan säilää ollaan valmiita heiluttamaan bittimaailmassa hyvinkin aggressiivisesti.

Julkisilla foorumeilla häirintään ja suoranaiseen nettikiusaamiseen törmääminen on yhä yleisempää. Ilmiön oikeasta laajuudesta tai sen häirinnän kohteilleen aiheuttamista ongelmista on kuitenkin yllättävän vähän tutkimustietoa.

Tilastokeskuksen viime vuonna julkaiseman tilaston mukaan seitsemän prosenttia suomalaisista oli joutunut joskus internetissä häirinnän kohteeksi. Yleisintä häirinnän kohteeksi joutuminen oli 16–24-vuotiaiden joukossa, joista häirinnän kohteeksi oli joutunut 16 prosenttia.

Häirintää havaitaan vielä paljon useammin kuin sitä koetaan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 39 prosenttia suomalaisista oli nähnyt sosiaalisessa mediassa ihmisryhmiin kohdistuvia vihamielisiä ja halventavia viestejä kolmen viime kuukauden aikana. Nousua edellisvuoteen oli neljä prosenttiyksikköä.

16–24-vuotiaista nettihäirintään oli törmännyt peräti 64 prosenttia eli lähes kaksi kolmasosaa ikäryhmään kuuluvista.

Astetta vakavamman kuvan nettihäirinnästä antaa mySafety-vakuutusyhtiön kesällä julkaisema tutkimus. 26 prosenttia yli 10-vuotiaista suomalaisista oli sen mukaan joutunut nettikiusaamisen kohteeksi.

Kyselyn perusteella nettikiusaaminen oli yleistä etenkin 10–17-vuotiaiden (46 prosenttia) ja 18–29-vuotiaiden (43 prosenttia) keskuudessa.

Nettikiusaajiksi tunnustautui kiusattuja selvästi pienempi joukko vastaajia. Vain 12 prosenttia vastaajista koki joko tahallisesti tai tahattomasti loukanneensa muita ihmisiä sosiaalisessa mediassa. 18–29-vuotiaiden joukossa osuus oli kuitenkin lähes tuplasti suurempi, noin 23 prosenttia.

Tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta vertaa sosiaalista mediaa postiin. Erilaiset somen alustat, mukaan lukien viestisovellukset, ovat kaikki nykypäivän infrastruktuuria. Nopealiikkeisinä ne ovat myös muuttaneet keskinäisen viestinnän tempoa olennaisesti.

”Perinteisesti asioista on puhuttu kotona aamiaispöydässä, työpaikalla ja Esson baarissa. Nyt ne keskustelut ovat usein julkisempia”, hän vertaa.

Laaksonen arvioi, että ihmisluonne ei sinällään muutu yhtä nopeasti kuin teknologia. Kysymys ei siis ole niinkään ihmisten ominaisuuksien muutoksesta kuin sosiaalisista tavoista reagoida tilanteisiin.

”Mutta kun asiat ovat näkyvämpiä, osa ihmisistä toimii sen mukaan, että näkyvyys tuottaa heille hyötyä. Osa osaa pelata sitä peliä hyvin ja toimii eri tavoin niin, että saa julkisuutta asioilleen.”

Selvästi tämä näkyy esimerkiksi Suomen mittakaavassa siinä, ketkä, miten ja mistä aiheista keskustellaan Twitterissä. Kärjekkyys myy aivan samoin tavoin sosiaalisessa mediassa kuin se esimerkiksi tepsii uutissivustoilla.

Sama pätee useimmilla alustoilla paitsi jos on kysymys ryhmästä, jolla on sovitut keskustelun säännöt ja moderointi. Palvelut on rakennettu sen varaan, että ärsykkeitä tarjotaan koko ajan ja tunnemylly pyörii. Kansainväliset jättiyritykset ansaitsevat sillä, että niiden sivuilla käydään mahdollisimman säännöllisesti.

Tähän perustuu myös somen haitallisuus liiallisina annoksina: ärsykkeisiin ja tykkäyksiin jäädään koukkuun.

Suomen Akatemian julkaisemassa Ilmiökartta-tutkimuksessa muistutetaan, että sosiaalisen median käyttöä ei pidä nähdä yksisilmäisesti ongelmien aiheuttajana. Otsikoihin nousevat median käytön ongelmat selvästi herkemmin kuin sen hyödyt.

Digitaalisen median runsas käyttö on raportin mukaan ainakin nuorten kohdalla pikemminkin muiden ongelmien seuraus kuin niiden syy.

Tutkijaryhmä painottaa, että ei ole olemassa digi- tai medialukutaidoiltaan yhtenäistä sukupolvea. Nuoret – aivan kuten vanhemmatkin suomalaiset – jakautuvat eri ryhmiin muun muassa lähipiirinsä ja oman kiinnostuksensa mukaan.

Enemmistö nuorista on niin sanottuja tavanomaisia mediankäyttäjiä, joiden toiminnassa mikään ei erityisesti korostu. Tämä tuli esiin myös Jyväskylän yliopiston WHO-koululaistutkimuksessa.

Jos digitaalisten kanavien käytössä halutaan erottaa kuilu, se on Ilmiökartta-raportin mukaan ennemmin välillä nuoret, jotka osaavat käyttää välineitä hyödykseen, ja ne nuoret, jotka eivät osaa.

Digitaidoissa sosioekonomisilla lähtökohdilla on jonkun verran merkitystä.

”Eniten digitaalisesta mediasta näyttävät hyötyvän nuoret, jotka saavat sen käyttöön tukea lähipiiriltään. Monipuolinen teknologian käyttö tukee medialukutaidon kehittymistä”, raportissa todetaan.

Se, mistä raportin tekijät ovat huolissaan, on nuorten kriittinen medialukutaito. Nuorten kyvyissä arvioida tiedon luotettavuutta on parantamisen varaa. Raportin mukaan tukea tähän tarvitsevat myös ikäihmiset, mutta vähän eri syistä kuin nuorimmat ikäluokat.

Mediankäyttö voi Ilmiökartta-raportin mukaan silti myös vaikuttaa lasten ja nuorten aivojen kehitykseen ja tiedonkäsittelyyn. Tarkemmat syy–seuraus-suhteet ovat kuitenkin vielä epäselviä, eikä asiasta voida sanoa juuri mitään ainakaan sukupolvien tasolla.

Tutkimukset mediankäytön yhteydestä hyvinvointiin perustuvat lähes yksinomaan vastaajien omiin arvioihin. Todellista havaintotietoa mediankäytöstä tai sen seurauksista on hyvin vähän niin Suomessa kuin maailmalla.

Ennen kaikkea tarvitaan tutkimusta, joka kestää riittävän pitkän ajanjakson, jotta tunnistetaan todelliset mediankäytön vaikutukset ja yhteydet sosiaalisiin ja mielenterveydellisiin ongelmiin, raportissa painotetaan.

Huomattavaa on, että moni kokee mySafetyn tutkimuksen mukaan nettikiusaamisen kärjistyneen. Vastaajista 40 prosenttia koki nettikiusaamisen raaistuneen viime vuosina. Tätä mieltä olivat etenkin itse kiusatuksi tulleet (55 prosenttia) sekä 30–39-vuotiaat (49 prosenttia).

Yleisimpänä syynä nettikiusaamisen raaistumiseen pidettiin mahdollisuutta toimia netissä nimettömänä. Toiseksi yleisin syy on se, ettei kiusattua tai hänen ilmeitään ja reaktioitaan näe livenä. Kolmanneksi yleisin syy nettikiusaamisen raaistumiselle on suomalaisten mielestä netissä vietetyn ajan sekä somekanavien määrän kasvu.

Enemmän kuin joka toisessa nettikiusaamisen tapauksessa kiusattu kertoi tuntevansa kiusaajansa. Etenkin 50–59-vuotiaiden joukossa kiusaaja oli ennestään tuttu (78 prosenttia). Joka viidettä oli kiusannut netin kautta omaan kaveripiiriin kuuluva henkilö.

Yleisin kanava kiusaamiselle oli Facebook, jossa peräti 45 prosenttia nettikiusaamista kokeneista suomalaisista on tullut loukatuksi. Noin viidennes kiusatuista oli kokenut häirintää Whatsappin kautta tai keskustelufoorumeilla.

Poikkeuksen muodostavat 10–17-vuotiaat, jotka eivät juuri käytä Facebookia. Heidän joukossaan kiusaaminen tapahtui enemmän Whatsappissa (54 prosenttia), Snapchatissa (47 prosenttia) ja TikTokissa (37 prosenttia).

Nettikiusaaminen aiheuttaa vakuutusyhtiön kyselyn mukaan monenlaisia negatiivisia tunteita kiusaamisen kohteissa kuten häpeää, yksinäisyyden tunnetta, suuttuneisuutta, turhautuneisuutta ja jopa kostonhalua. Joka kymmenes kiusattu mainitsee kiusaamisen masentavan heitä. Etenkin alaikäisissä vastaajissa kiusaaminen herätti myös halua kostaa kiusaajalle.

Ammattiapua omaan jaksamiseen kertoi hakeneensa vain kolme prosenttia kiusaamisen kohteista.

Kiusaamiseen voidaan puuttua usein eri keinoin. 69 prosenttia ilmoittaisi kiusatuksi tulemisesta nettipalvelun tarjoajalle, 49 prosenttia tekisi rikosilmoituksen ja 33 prosenttia olisi suoraan yhteydessä kiusaajaan. 23 prosenttia jättäisi kiusaajan kokonaan huomiotta.

Salla-Maaria Laaksonen ei ole nähnyt koti- tai ulkomailla juurikaan tutkimusta siitä, läikkyvätkö sosiaalisessa mediassa omaksutut tavat myös kasvokkaisiin tilanteisiin. Tampereen yliopistolla on kuitenkin menossa tutkimus, jossa pyritään kehittämään alustoja suuntaan, jossa keskustelu pysyisi inhimillisempänä.

Sähköisten palvelujen ongelmana on, että yleisö ei ole fyysisesti näkyvissä samaan tapaan kuin kasvotusten tai muutoin fyysisesti porukassa toimittaessa.

”Viestinnän konteksti katoaa. Ihmisen voi olla vaikea ymmärtää sitä ja oman toimintansa julkisuutta”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaakin, että jokaisen on tärkeä tiedostaa somessa puhuvansa koko ajan toisille ihmisille. ”Ensin on hyvä miettiä, voisinko sanoa tämän kasvotusten tälle ihmiselle, ennen kuin julkaisee kommentin.”

MySafetyn tilaaman kyselytutkimuksen tuotti IRO Research Oy viime huhtikuussa. Tutkimukseen osallistui 1 100 yli 10- vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä.

Tilastokeskuksesta saadut tiedot perustuvat Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen.

Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin raportti: Ilmiökartta: digitaalisen median vaikutukset nuoriin, lapsiin ja ikäihmisiin. 2021.

Vakuutusyhtiö MySafetyn tekemässä kyselyssä näkyvät selvästi erot nuorien verkonkäytön kanavissa. Tämä heijastuu myös siihen, missä kiusaamista eniten koetaan.

"Käyttäydy, kuten toivot itseäsi kohdeltavan"

  • Arvioi huolella, voiko jokin julkaisu, kommentti tai kuva vahingoittaa sinua tai muita nyt tai myöhemmin.
  • Jätä julkaiseminen väliin, jos se vähääkään epäilyttää.
  • Älä jaa mahdollisesti loukkaavia sisältöjä eteenpäin.
  • Ilmoita asiattomista sisällöistä sivuston ylläpitäjälle ja rikollisen sisällön kohdalla poliisille.
  • Kenestäkään toisesta ei saa jakaa kuvia tai tietoja ilman lupaa, eikä toisen nimellä saa luoda esimerkiksi nettiprofiilia.
  • Muista, että ihmisillä on monesti erilainen huumorintaju.
  • Käyttäydy siis muita kohtaan samoin, kuin toivoisit itseäsi kohtaan käyttäydyttävän.
  • Somekäyttäytymisen ohjeiden lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuortennetti
Lue lisää

Jatkuva sometus voi eristää – joka kymmenes nuori kärsii koululaistutkimuksen mukaan yksinäisyydestä

Kiusaaminen on vähentynyt ja siirtynyt osin nettiin – jopa päiväkoti-ikäiset lapset kokevat yksinäisyyttä

Koulukiusaaminen on aina väkivaltaa

Liki puolet kouluikäisistä lapsista ei lue koskaan kotimaisten medioiden nettisivuja – suosituin media on Youtube