Ihmiset & kulttuuri

Maailman suurin savusaunakokoelma pelastui – Nyt saunat lämpiävät taas: Katso video

Itse Kekkosen suojelema savusaunakylä rapistui tyhjillään vuosikymmenen. Nyt yhdistys korjaa mittaamattoman arvokasta kokoelmaa.
Petteri Kivimäki
Vakiokävijä Onni Ahonen Jämsästä vilvoittelee Virpiön saunan edessä. Se on kylän uusin sauna 1990-luvulta ja tarkka kopio Multialta.

Tervetuloa savusaunaan Jämsän Juokslahdelle. Täällä lämpiää kesälauantaisin kaksi saunaa ja lisää on tulossa. Pihatien varressa seisoo 23 erinäköistä, -kokoista ja -kuntoista savusaunaa. Niistä kymmenkunta on tarkoitus kunnostaa kylpykuntoon ja loput kertovat savusaunomisen historiasta.

Paikka on Suomen Saunakulttuuri -yhdistyksen Saunakylä.

”Ensi kesänä avataan kolmas sauna ja myös Siparilan maakuoppasauna on lähellä valmistumista”, yhdistyksen puheenjohtaja Saija Silén kertoo.

Saunoja aletaan lämmittää sitä mukaa kuin niitä saadaan talkootöillä kunnostettua. Tavoitteena on tarjota savusaunakokemus helposti ja mahdollisimman monelle. Kertamaksu on viisi euroa ja 20 euron jäsenmaksulla voi käydä koko kesän.

Lähellä oli, ettei tätä ainutlaatuista kokoelmaa menetetty iäksi. Kokoelma on maailman suurin ja peräisin Muuramen saunakylästä. Se oli yksi paikoista, joiden ohi ajoi usein, mutta ei koskaan käynyt. Niinpä paikka jäi lopulta ensin vajaakäytölle, sitten tyhjilleen. Se oli puolihylättynä kymmenkunta vuotta.

Saunoja kerättiin jo 1970-luvulla presidentti Urho Kekkosen suojeluksessa ja perinteen säilyttäminen mielessä, mutta tarkoituksena oli rakentaa matkailukohde. Rahaa paloi ja presidentti Mauno Koivisto vihki paikan vuonna 1983.

”Liikemiehille myytiin 10 000 markalla mukeja, jotka odottivat siellä saunojia”, Silén kertoo.

Lopulta Muuramen kunta nosti kädet pystyyn. Saunoja hoitava työn­tekijä jäi eläkkeelle eikä kunta halunnut enää rahoittaa ylläpitoa. Keskisuomalaisessa julkaistiin ilmoitus: Annetaan saunakylä.

Suomen saunakulttuuri sai kokoelman ilmaiseksi vuonna 2014.

Se oli ainoa yleishyödyllinen yhdistys ja halusi kunnostaa saunat. Ne siirrettiin Juokslahdelle seuraavana vuonna.

”Kokoelma oli lähellä tuhoutua. Oli ihan viimeisiä hetkiä aloittaa kunnostus”, Silén sanoo.

Saunat siirrettiin kokonaisina, mikä helpotti työtä melkoisesti.

Nyt saunat ovat turvassa. Kokoelma on rakennushistoriallisesti ja kulttuurillisesti äärettömän arvokas. Missään muualla eri puolilla Suomea ja eri aikoina rakennettuja savusaunoja ei pääse vertaamaan toisiinsa. Kaikkia sauna­tyyppejä ei ehkä enää ole missään muualla.

Täällä ovat vierekkäin saunat idästä ja lännestä. Idässä tilat olivat pieniä ja ihmisiä harvemmassa, joten saunatkin olivat pienempiä. Lännessä saunoissa kävi isomman tilan väki ja niissä oli paljon eri toimintoja. Lännen saunat esimerkiksi ovat korkeita ja niissä on mallasparvi. Vanhin sauna on Lapista 1700-luvulta. Pieni ja matala sekin, koska puuta oli vähän.

Saunojen ikiä on vaikea selvittää. Samassa saunassa voi olla hirsiä useista eri rakennuksista. Niitä on myös siirrelty. Yhdessä on kirveellä hakatut merkit neljästä siirrosta.

"Suomalaiset ovat olleet resurssiviisaita", Silén tuumaa.

Jotain voi päätellä veistojäljestä. Esimerkiksi saha yleistyi 1900-luvun vaihteessa, sitä ennen tehtiin vain kirveellä.

Myös kiukaat on rakennettu kivistä, joita lähellä on sattunut olemaan.

"Kiukaan voi rakentaa mistä kivistä tahansa. Parhaat kivet saadaan kuitenkin kylmistä virtaavista joista."

Niissä kiveä on jo koeteltu ja se kestää kiukaassa. Se on tavallaan karkaistu.

Saunan perusrakenne ei juuri ole muuttunut, joten niiden perusteella ei saunoja voi jäljittää. Öljytynnyreiden käyttö veden lämmityksessä ja betonipohja kiukaan alla ovat suurimmat innovaatiot.

Yhdistys sai EU:n kehittämisrahaa 25 000 euroa. Sillä rakennetaan esimerkiksi huoltotie, sähköt ja huussi.

”Koko hanke on 50 000 euroa. Ehkä jatkossa rakennetaan suihkutilat”, Silén suunnittelee.

Muuten työtä tehdään talkoilla. Paljon käytetään lahjoitettuja hirsiä.

"Vanha materiaali on parempaa, sillä niissä ei ole isoja vuosirenkaita."

Puu on kasvanut vapaasti ja lahoaa hitaammin.

Silènin mukaan hirsi voi kestää lahoamatta 250 vuotta. Monella saunalla on siis yli sata vuotta löylyjä vielä edessä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tietokoneohjattu kiuas, joka lämpiää pelleteillä – supermoderni savusauna valittiin parhaaksi savusaunafestivaaleilla

Unelmien sauna kiskottiin auton perässä kesäkodista omalle pihamaalle läpi Suomen

Onko naisen naimaonni kadoksissa? Ennen uskottiin vastan ja lemmenkylvetyksen auttavan