Kaksi kylää löi hynttyyt yhteen: "Meidän oli pakko yhdistää voimamme" - Kantri - Maaseudun Tulevaisuus
Kantri

Kaksi kylää löi hynttyyt yhteen: "Meidän oli pakko yhdistää voimamme"

Keski-Suomen vuoden kylällä Pasala-Viitakankaalla katsotaan luottavaisena tulevaisuuteen ja nautitaan tästä päivästä.
Petteri Kivimäki
Ryhmäkuvassa kyläaktiivit Erkki Holm, Arvo Huuskonen Kaija Ijäs, Eine Paananen etualalla, kuskinpukilla Tuula Väisänen, Jaakko Jauhiainen, Taisto Jauhiainen, Urpo ”Upi” Minkkinen sekä Eero Kananen, jonka seurana Massikan peräkärryssä taiteilija Kristiina Koskenkorvan veistämä vasikka.

Pasalan ja Viitakankaan kylät sijaitsevat Viitasaaren pohjoispuolella, Kolimajärven ja kauniiden perinnemaisemien äärellä.

Keski-Suomen Kylät ry valitsi kyläparin Keski-Suomen vuoden 2020 kyläksi. Ponnekas talkoohenki ja kylien välinen yhteistyö vakuuttivat raadin.

Pasala ja Viitakangas olivat vielä muutama vuosi sitten nuutuneita kyliä. Tapahtumia ei juuri järjestetty ja yhteiset virkistyspaikat olivat rempallaan.

Kylätoiminta heräsi eloon vuonna 2014 perustetun Pasala-Viitakangas-kyläseuran myötä.

”Molemmissa kylissä oli liian vähän porukkaa, jotta mitään olisi saatu aikaiseksi. Meidän oli pakko yhdistää voimamme”, puheenjohtaja Tuula Väisänen kertaa kyläseuran alkuvaiheita.

Kun henkiset raja-aidat saatiin kaadettua, kylillä alkoi tapahtua. Ensimmäinen yhteinen talkookohde oli Pasalan kylätalo, joka oli rapistunut vuosikymmenien saatossa huonoon kuntoon.

Remonttiin hankittiin rahaa keräämällä lähiseudun metsistä tuulenkaatoja ja muutamat metsänomistajat lahjoittivat pystypuita. Puut myytiin metsäfirmoille ja osasta sahattiin rakennustarpeita.

Viime keväänä talkooväki kunnosti Viitasaaren kaupungin omistaman pusikoituneen uimarannan.

”Tällaiset pienet asiat tuovat viihtyvyyttä elämään ja lisäävät maaseutukylien vetovoimaa”, kyläseuran jäsen Kaija Ijäs kiittelee.

Kylätoiminta on spontaania ja reipashenkistä. Mottona on vähemmän palavereja, enemmän tekoja.

”Esimerkiksi uimarannan kunnostaminen lähti siitä, kun viereinen asukas toi kaivinkoneen ja alkoi raivata maastoa. Ei sen tarvitse mennä niin, että kylätoimikunta istuu ja päättää kokouksissa, että nyt tehdään näin. Kun toiminta on oma-aloitteista, se on useimmiten tehokkaampaa”, talkooporukan vetäjä Urpo Minkkinen pohtii.

Minkkisen mukaan talkootyössä tarvitaan pelisilmää. Työ ei saa olla liian kuormittavaa, vaativaa ja aikataulutettua.

”Jos haukkaa liian suuren palan, into hiipuu ja homma saattaa jäädä kesken. Siksi projektia kannattaa palastella. Silloin kenestäkään tunnu siltä, että työsarkaa riittää loputtomiin.”

Kylän elinvoimaisuus on usein aaltoliikettä. Into saattaa lopahtaa ja haasteensa tuo myös väestön ikärakenteen muutos.

”Mitään ei tapahdu itsestään. Täytyy olla porukka, joka potkii asioita eteenpäin”, Minkkinen tähdentää.

Pasalassa on Viitasaaren vanhimpia asuttuja paikkoja. Viitakankaan kylä perustettiin vasta sodan jälkeen ja sinne asutettiin siirtokarjalaisia.

Kylien historia koottiin 400-sivuiseksi kyläkirjaksi, joka valmistui samanaikaisesti kylätalon remontin kanssa.

Kerätessään kirjan aineistoa Tuula Väisänen sai kurkistaa kotikylänsä Viitakankaan menneisyyteen. Hänen lapsuusvuosinaan neljässä naapuritalossa asui yhteensä viisikymmentä ihmistä.

Nyt kylissä on yhteensä 240 asukasta. Väestö on ikääntynyttä. Lapsiperheitä on vain kolme. Kylille kaivataankin nuorta väkeä.

Kylillä ei kuitenkaan eletä menneisyydessä, vaan katsotaan tulevaisuuteen ja nautitaan tästä päivästä.

”Ennen täällä oli enemmän asukkaita, mutta kyllä elämää on vieläkin. Asukasmäärät täytyy suhteuttaa aikakausiin. Se, että järjestämme tapahtumia ja kunnostamme paikkoja, antaa tunteen, että elämä jatkuu kylällä.”

Kaija Ijäksen työpaikka sijaitsee 130 kilometrin päässä Jyväskylässä, mutta hän saa tehdä osan työajastaan etätyönä kotoaan Pasalasta. Hän toteaa, että nyt jos koskaan on maaseudun aika.

”Koronan aiheuttaman digiloikan ansiosta on syntynyt uusia etätyömuotoja ja työpaikkoja. Minulla on vakaa usko siihen, että nuoria tulee tänne. Täältä löytyy aitoa maalaisraittia ja kaunista luontoa. Elämänlaatu on parempaa täällä”, Ijäs sanoo.

Koronan takia moni kylätapahtuma jäi keväällä pitämättä. Myös juhannuskokkojuhla peruuntui metsäpalovaroituksen takia.

Kylillä nautitaan nyt talkootyön hedelmistä ja tulevia projekteja suunnitellaan kaikessa rauhassa.

”Meillä on aina tosi kivaa yhdessä. Talkoopäivät ja yhteiset tapahtumat ovat mukavia. Niitä oikein odottaa innolla”, Tuula Väisänen toteaa.

Lue lisää

Lakkautetuista kyläkouluista uusseurantaloja

Luontopolku syntyi talkootyöllä – Kaupunki halusi polun Kaukasten kylään sen ainutlaatuisen historian vuoksi

Kyläseurojen yhdistäminen toi uutta puhtia kylätoimintaan – "Täällä on pidetty yli sata talkoopäivää viimeisten neljän vuoden aikana"

Tämä pieni kylä saa talkoilla aikaan enemmän kuin moni kaupunki – yli miljoonan euron liikuntahalli ja kevyen liikenteen väylä saatiin jo, nyt puuhataan uutta kauppaa