Kenen joulua sinä vietät?

Kaikkien joulujen ei tarvitse mahtua samaan muottiin. ”Elämä on lyhyt, joululoma on vielä lyhyempi”, Veera Rinne muistuttaa. Kuva: Anu Kovalainen

Joulusuunnitelmien yhteydessä kuullaan aika usein fraasi ”pakolliset sukulaisvierailut”. Uskon, tai ainakin toivon, että suurin osa meistä sanoo tämän huumorilla.

Valitettavasti on myös niitä, jotka edelleen ajattelevat, että jouluna on pakko. Jouluna on pakko ostaa lahjoja, jouluna on pakko pestä sauna, jouluna on pakko mennä ilkeän Aune-tädin luo kylään.

Juontaja Kimmo Vehviläinen pyyteli jokin aika sitten radiossa kuulijoilta vahvistusta ajatukselleen, että hän voisi lähteä jouluna pois kotoa. Hänen päähänsä kun on iskostettu, että jouluna on pakko olla kotona.

Uskon, että Kimmo osaa todellisuudessa poistua kotoa ilman kuuntelijoidensa lupaakin, mutta kärjistetysti, tähän on tultu. Me olemme hyvin pitkälti ulkopuolelta ohjelmoituja sen suhteen, mitä jouluna kuuluu tehdä ja mitä ei.

On vaikeaa kyseenalaistaa suvun perinteet, naistenlehtien ihanteet ja markkinatalouden meille työntämät kuvat siitä, mitä kaikkea oikeanlaiseen jouluun tarvitaan.

Nyt. Jos osaat lukea tätä tekstiä ilman tavuviivoja, olet juuri oikean ikäinen. Sinulla on itsemääräämisoikeus, eikä yhdelläkään Aunella ole oikeutta kiristää sinua istumaan sellaisen pöydän ääreen, jonka ääressä et halua istua.

”Mutta kun on Joulu.” Niin on. Mutta joulu ei ole mikään syy taipuilla muiden tahtoon niin, että ranka natisee. Elämä on lyhyt, joululoma on vielä lyhyempi. Kumpaakaan näistä ei tarvitse suorittaa ulkoapäin tulevien paineiden alla hampaat irvessä.

Joulunpyhät ovat päiviä siinä, missä kaikki muutkin päivät kalenterissa. En halua tällä pilkata Vapahtajan syntymäjuhlaa enkä heitä, jotka sitä sellaisena juhlivat. Melko suurelle osalle ihmisistä joulu on nykyään kuitenkin vain punaisella painettuja päiviä kalenterissa, hetken hengähdys.

Siihen nähden on erikoista, että muulloin omanarvontuntoiset ja itsenäiset ihmiset heittäytyvät yhtäkkiä muiden ihmisten ja markkinatalouden manipuloivaviksi. Tuntuu, että ihmiset ovat yhtäkkiä kykenemättömiä sanomaan ”ei”, paitsi omille läheisilleen, myös ihmisille, joista eivät edes pidä.

We need to grow some christmas balls. Harjoittele: ”Aune-täti, me emme tänä jouluna tule sinne, haluamme viettää aikaa vain oman peheen kesken. Nähdään sitten kesällä.” Lempeästi, mutta jämäkästi.

Jos tämä joulu on jo menetetty, voit harjoitella tätä kokonaisen vuoden ensi joulua silmälläpitäen.

Mielestäni jouluun pitäisi suhtautua niin kuin seksiin. Kaikilla on hieman erilaiset toiveet sen suhteen ja kaikki saavat toteuttaa omia toiveitaan. Mutta vain niin kauan, kuin ketään ei pakoteta tai painosteta tekemään mitään, mitä he eivät halua tehdä.

Aune-tädin ja tämän kaksisataa vuotta vanhojen jouluperinteiden ei pitäisi tehdä tähän sääntöön mitään poikkeusta.

Itsemääräämisoikeus. Kunnioitus. Rajat. Nämä pätevät myös silloin, kun joulupukki matkaan jo käy.

Toivon mahdollisimman oman näköistä joulua kaikille ja paljon vihreitä kuulia niille, jotka sellaisista pitävät!