Kantri

Lähiapteekki on toistaiseksi suojeltu palvelu – lääkealan uudistuksessa se saatetaan kyseenalaistaa

Korona-aika on muuttanut apteekkien asiakasvirtoja, kertoo Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.
Carolina Husu
Toistaiseksi Fimean sijainninohjaus huolehtii koko maan kattavasta apteekkiverkostosta. Kuvassa Kalvolan apteekki.

Viime vuosina kovaa vauhtia kasvaneet verkkoapteekit voivat paikoin uhata pieniä lähiapteekkeja.

"Lääkkeissä on aika usein akuutti tarve ja silloin se lääke pitäisi saada heti. Siihen tarvitaan maan kattava verkosto ja on tärkeää, että alueilla on riittävät lääkevarastot. Tässä sijainninohjaus on tärkeä", toteaa apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Kattavasta apteekkiverkostosta huolehtii Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, joka ohjaa apteekkitoimintaa monin tavoin. Fimean sijainninohjaus myös määrittelee paikkakunnat, missä apteekkeja on.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään lääkeasioiden uudistus. "Tavoitteena meillä on edelleen pitää yllä apteekkipalveluja kaikkialla Suomessa", Hirvonen sanoo.

Hän tietää, että aihe herättää poliittisia intohimoja ja uskoo, että aiheesta nousee yhteiskunnallinen keskustelu.

Sinänsä verkkoapteekit tuovat apteekkipalveluita laajalle, mutta asia ei ole Hirvosen mukaan aivan yksinkertainen. "Verkkoapteekit voivat viedä elintilaa lähipalveluilta. Eivätkä ne yleensä vastaa akuuttiin tarpeeseen."

Toistaiseksi lähes jokaisessa Manner-Suomen kunnassa on apteekki. "Suomessa on 819 apteekin toimipistettä",

"Apteekkiala on yrittäjävetoinen, mutta nämä yrittäjät toteuttavat julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvaa palvelua vahvalla henkilökohtaisella vastuulla", Hirvonen kuvaa.

Siksi apteekkitoiminta on vahvasti säänneltyä. Lääkkeissä on hintasääntely, niiden täytyy maksaa apteekeissa eri puolilla maata saman verran. Näin pyritään yhdenvertaisuuteen. Progressiivinen apteekkivero leikkaa apteekkien tuloja. Silti suurimmat apteekit kasvavat, pienimmät pienenevät.

Fimea myös myöntää proviisoreille apteekkiluvat niin, että proviisori aloittaa apteekkariuransa lähes aina pienestä apteekista ja voi sitten kokemusta saatuaan siirtyä isompaan.

"Tästä syystä nuoret proviisorit usein suuntaavat itselleen uudelle alueelle. Näin apteekkipalvelut on saatu turvattua pienilläkin paikkakunnilla, joille on vaikeaa saada lääkäreitä", Hirvonen kertoo.

"On toki niitäkin, jotka haluavat jäädä pieneen apteekkiin. Proviisorin ammatti on niitä harvoja korkeakouluammatteja, jotka mahdollistavat paluun juurille."

Pandemia-aika on näkynyt apteekeissa monin tavoin. "Koronapandemiassa apteekit ovat olleet etulinjassa ja varsinkin alkuun oli suuri huoli, miten suojella henkilöstöä ja etenkin riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita", Hirvonen kertoo.

"Samoin huoletti, miten varmistaa lääkehuollon jatkuvuus. Maailmalla apteekkeja on jouduttu karanteenien vuoksi sulkemaan. Onneksi meillä henkilökunta on pystytty suojaamaan hyvin ja toimintatavat selkiytyivät nopeasti. Ollaan myös varauduttu karanteeneihin, niin että lääkehuolto pystytään ylläpitämään."

"Mielenkiintoista on, miten korona-aika jakanut apteekkien asiakasvirtoja uudelleen. Kaupunkien keskustoista ja kauppakeskuksista on siirrytty asioimaan lähiöapteekkeihin, lähikuntien ja pienten paikkakuntien apteekkeihin", Hirvonen toteaa.

Stiina Hovi
Suomessa toimii kaikkiaan 819 apteekkia. Apteekkiverkosto kattaa koko maan.
Lue lisää

Lakiuudistus uhkaa pienten apteekkien olemassaoloa – "On noussut huoli, säilyykö apteekki lähipalveluna"

Moni ikääntynyt käyttää jopa kymmentä eri lääkettä yhtä aikaa – viime vuosikymmeninä on saatu lääkkeitä osteoporoosiin ja dementiaan

Maalaisapteekilla on tärkeä rooli pikkukunnissa – "Henkilökunta on ihana ja asiantunteva"

Pienessä apteekissa asiakas on tuttu: "Vuosia eletään sairastuneen mukana"