Kantri

Teijossa on säilytetty pitkät perinteet: 240-vuotias ruukkisauna lämpiää kyläläisille edelleen kolmesti viikossa

Teijon kyläsauna on pitänyt kyläläiset puhtaina yli 200 vuotta.
Suvi Elo
Kaija Kaarto (oik.) seuraa, kun Erno Kaitala, Kirsi Solin ja Seppo Kaarto hyppäävät suvantoon.

Kyläyhdistyksillä on toki saunoja, mutta harvalla sentään 240 vuotta vanha.

Salossa Teijossa on. Sauna sijaitsee muutaman kilometrin päässä muodikkaasta Mathildedalista aidossa entisajan ruukkiympäristössä, valkoisessa kivirakennuksessa.

”Sauna on aina ollut työväen peseytymistupa, ja siellä on varmaan pesty pyykitkin”, Teijon kyläsaunasta vastaava ”saunatonttu” Valtteri Turkka kertoo.

Hän on lämmitellyt löylyhuonetta vuoden päivät muutettuaan kylälle. Oikeastaan sauna on itselämpiävä, sillä kiuas toimii sähköllä.

Löyly tuntuu yllättävänkin mukavalta, ja välillä voi pulahtaa vieressä virtaavan puron suvantoon. Puro laskee Sahajärvestä ja on sama, josta vanha ruukki ja koko kylä ottivat aikanaan käyttövetensä.

”Vesi virtaa putkia myöten kylän läpi, välillä maan alla ja välillä pinnassa. Täällä on ollut juokseva vesi siis jo pitkään”, Turkka veistelee.

Ruukki ja masuuni syntyivät vuonna 1686 kuninkaan etuoikeuskirjan turvin, ja ympärille kehittyi kokonainen kylä. Sauna on aina ollut työväen paikka peseytyä. Masuuni kylmeni vuonna 1908, mutta muu teollinen tuotanto jatkui.

”Isäni oli töissä Teijon tehtaassa, Tyko brukissa, ja siellä tehtiin erilaisia metallitöitä ja puimakoneita”, perjantai-illan naistensaunan vakiokävijä, 86-vuotias Oili Räty muistelee.

”Asuimme lähellä ja kävin täällä saunassa jo lapsena. Saunoja oli kaksi, miesten ja naisten, ja vesipatojen lämmittäjä lisäsi koko ajan puita, että tuli paloi ison säiliön alla.” Kylpyvesi otettiin viereisestä virrasta.

Molempien puolien kiukaat lämpenivät puulla, ja ennen nykyistä sähkökautta välillä öljylläkin.

Sauna oli luonnollisesti tärkeä osa työläisten elämää.

”Ei meillä ollut yhden huoneen asunnossa pesutiloja, eikä maalla muutenkaan. Eikä Helsingissäkään kerrostaloissa, kun opiskelin siellä kätilöksi 1950-luvulla. Vessassa oli vain pieni allas ja pesupaikkana yleiset saunat.”

Suvi Elo
”Kiellettyjä puheenaiheita ei ole. Mutta jos keskustelu oikein yltyy, heitetään lisää löylyä”, kertoo kyläsaunan vakioväki Saara Vuori, Seppo Kaarto, Kaija Kaarto, Kirsi Solin ja Jussi Virta.

Ruukkialue on vireä edelleen. Saunan lisäksi siellä on kyläkauppa, kahvila, päiväkoti ja koulu, pientä pajaa ja puotia sekä iso venevalmistaja ja telakka. Sauna päätyi ruukilta Salon kaupungille, ja sitä hoitaa Teijon kyläyhdistys.

Yhdistys teki rakennuksessa ison remontin kymmenen vuotta sitten, ja vaihtoi entisen miestensaunan ja öljysäiliön tilalle takkahuoneen. Talviuintia helpottaa se, että suvantoon vievät kivilaatat lämpiävät sähköllä.

Kyläsaunaan pääsee ympäri vuoden kolmesti viikossa, naisten ja miesten tai uimapukuvuoroilla. Pääsylippu ostetaan kyläkaupasta.

Kantaväki on paikallisia, mutta osa löylyttelijöistä asuu vakituisesti muualla ja osa ajaa kauempaa. Sauna on tuttu 1950-luvulta asti Rädyn lisäksi teijolaiselle Jussi Virralle ja Mathildedalin ruukkikylässä aiemmin asuneelle ja saunoneelle Saara Vuorelle.

Kyläyhdistys omistaa itsekin yhden saunan, meren rannassa sijaitsevan Punaportin saunan. Metalliliitto piti sitä ennen edustussaunanaan, mutta käytön vähennyttyä lahjoitti sen kyläläisille.

Kyläläiset voivat varata kumpaakin saunaa myös omiin tilaisuuksiinsa.

Suvi Elo
Valtteri Turkka avaa saunan oven kolmesti viikossa.

Korona-aika sulki välillä kyläsaunan ovet, mutta nyt väki on taas kivunnut lauteille. Myös saunasta harrastuksenaan huolehtiva saunatonttu Turkka kylpee useamman kerran viikossa.

Hän on Vantaalta kotoisin, koukkasi Saloon Lieksan kautta ja pitää Salon seudun saunakulttuuria ihmeen elävänä. Yleisillä uimarannoillakin on kunnan saunoja, joiden lämpöön pääsee pienellä saunamaksulla.

”Mutta sitä varsinaissuomalaisen kulttuurin piirrettä tämä saunatonttu ei ymmärrä, että saunassa pidetään uimapukua. En uutena kokenut niitä tarpeelliseksi, ja kun menin uikkarivuorolla ilman ja oikein tunsin silmät selässäni, otin omat mukaan seuraavalla kerralla.”

Kyläsaunan sivuille pääset tästä.

Suvi Elo
Oili Räty kylpi samassa saunassa jo lapsena.
Lue lisää

Yrityssaneeraus, sydäninfarkti ja lopulta korona pysäyttivät työhullun – "Piti miettiä, mitä elämältä oikein haluaa"

Opettajan työ Pariisissa vaihtui taiteilijan uraan Suomessa – Leena Nio luo häkellyttäviä teoksia pikkuisista lasipaloista

Maalaiskesäteatteri kasvatti Antti Tuomas Heikkisestä näyttelijän

Vähikkälän kyläyhteisön järjestämässä hyväntekeväisyysillassa 24.11. nostetaan esiin itsemurhan tehneiden läheisten auttaminen