Kantri

Yli 40 vuotta sitten valmistui Joensuun viittatehtaan ensimmäinen kestomuovipoiju – Nyt Arctia Meritaidon tehdas on maailman ykkönen merimerkkien valmistajana

Viittatehtaan tuotannosta kolmannes menee viestiin.
Lari Lievonen
Viittoihin ja poijuihin voidaan upottaa myös älyä. SeaDatics kaukovalvonta- ja hallintajärjestelmällä saadaan tietoja muun muassa turvalaitteen tarkasta sijainnista, energiatasosta ja tarvittaessa turvalaitteen valotehoa voidaan säätää keliolosuhteiden sitä vaatiessa.

Navigointi vesillä ei ole ollut enää pitkään aikaan kivikasojen tai riukukekojen varassa. Modernit merimerkit tehdään usein kestävästä muovista ja niihin ujutetaan myös älyä.

Arctia Meritaito Oy:n Joensuun viittatehtaalta valmistui ensimmäinen polyeteeni-, eli kestomuovipoiju vuonna 1976.

Yli 40 vuotta myöhemmin samalla tontilla Utran kanavan äärellä Pielisjoen varrella valmistuu edelleen kestomuovisia poijuja ja viittoja.

Tehtaalla työskentelee tällä hetkellä 11 työntekijää. Yritys on maailman ykkönen ympärivuotiseen käyttöön suunniteltujen merimerkkien valmistajana.

"Tuotannosta kolmannes menee vientiin. Olemme vahva tekijä Itämeren alueella ja vesillä, missä merkeiltä vaaditaan jäänkestoa, kuten esimerkiksi Kanadassa ja Venäjällä. Pahin kilpailijamme on ruotsalainen", kertoo Arctia Meritaidon tehdaspäällikkö Heikki Ketolainen.

Vuosittain merimerkkejä valmistuu tehtaalla noin 2 000. Tehtaan koko taipaleen aikana merkkejä on valmistunut arviolta 90 000.

"Etsimme koko ajan uusia markkina-alueita ja potentiaalisia asiakkaita, joille voisimme tarjota osaamistamme. Jo nyt liikevaihdosta 30–40 prosenttia on asiakkaiden tarpeisiin räätälöityä tuotantoa."

Vesillä kestomuovinen viitta tai poiju voi parhaimmillaan olla todella pitkäikäinen. "Vesiväylillä materiaalin huoltovapaus on ylivoimainen etu. Merkkejä voi myös pitää ympärivuotisesti paikallaan, eikä niitä tarvitse kerätä talveksi pois", kertoo Ketolainen.

Muoviset merkit kestävät suotuisissa olosuhteissa helposti 20 vuotta. Esimerkiksi värien säilyvyys on testatusti 20–30 vuotta. Muovin ylivoima materiaalina onkin kiistatonta useimmissa kohteissa. Varsinkin, kun huomioidaan tuotteen elinkaari ja kokonaisvaikutukset ympäristöön.

"Mutta on olosuhteita, missä teräs on ylivoimainen. Teräksen hiilijalanjälki vain on moninkertainen muoviin verrattuna. Teräsmerimerkit ruostuvat ja niitä on maalattava noin viiden vuoden välein", kuvailee Ketolainen teräs- ja muovimerkkien eroja.

Muovin etu on myös sen keveys, sillä merimerkin kuljetukseen ei tarvita erikoisaluksia.

Vaikka muovin edut merkkikäytössä vaikuttavat ilmeisiltä, materiaalilla on myös huono maine ja pahiksen leima. "Tämä nousee aina välillä etenkin uusien mahdollisten asiakkaiden kanssa käytävissä keskusteluissa esiin", sanoo Ketolainen.

Muoviputkiviittojen valmistuksen lisäksi viittatehtaalla tehdään tilauksesta viittoja ja poijuja, joihin ujutetaan myös älyä.

Esimerkiksi ympäristöpoiju toimii peltipoliisin lailla. "Se mittaa ympäröivän veden tilaa ja sen mittaustuloksista voidaan tunnistaa muun muassa öljypäästöjä, kiellettyjä polttoaineita tai sinilevän määriä."

Älyviitat taas tuottavat merenkulkijoille tietoa esimerkiksi veden- ja aallonkorkeudesta, virtauksista ja veden lämpötilasta. Äly, eli ympäristön olosuhdetietoja havainnoivat anturit koteloidaan viittarungon sisälle.

Kaikkien viittojen valmistus alkaa valmiista muoviputkista. Eriväriset muoviputket liitetään yhteen puskuhitsauksella.

Käytettävä kestomuovi on hieman vettä kevyempää, eli se kelluu. Pitkän käyttöiän varmistamiseksi merkkien sisään ujutetaan styroksia, mikä varmistaa merkin kellumisen, vaikka siihen tulisi reikä.

Merkkeihin ujutetaan myös heijastimia. Ilmansuuntia osoittavan kardinaalijärjestelmän viitat ja poijut ovat mustakeltaisia. Värien järjestys kertoo ilmansuunnan. Viittojen mustissa osissa on sinisiä heijastimia ja keltaisissa keltaisia heijastimia.

Lateraalijärjestelmän vihreä viitta osoittaa vesillä oikeaa ja punainen vasenta.

Valmiiden merkkien koot vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan halkaisijaltaan 9-senttisistä suurimmillaan 80-senttisiin viittoihin.

Tuotannossa syntyvä muovijäte kierrätetään ja neitseellinen materiaali hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Ketolaisen mukaan kierrätys on alalla itsestäänselvyys.

"Ihan kaikkia muovituotteiden valmistajia kiinnostaa muovinkierrätys ja kierrätysmuoviset raaka-aineet, sillä muovin hinta on noussut. Jo nyt meidän käyttämässämme muoviraaka-aineessa kierrätysmateriaalin osuus on viisi prosenttia", kertoo Ketolainen.

Lue lisää:

Muovi on kiistatta tarpeellinen materiaali – Pohjois-Karjalan muovialan nykyinen menestys on pitkälti vanhojen perloslaisten muoviosaajien rakentamaa

Lue lisää

EU-johtaja vieraili turpeennostoalueella Joensuussa – "Turpeen alasajon loppukiri tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta", kertoi alan yrittäjä tuntemuksiaan

Muovi on kiistatta tarpeellinen materiaali – Pohjois-Karjalan muovialan nykyinen menestys on pitkälti vanhojen perloslaisten muoviosaajien rakentamaa

Muoviroskaa vähentävässä EU-direktiivissä ongelmia – vaikka elintarvikepakkaus olisi yli 90–prosenttisesti kuitupohjainen, määritellään tuote silti muoviksi

Presidentti Niinistölle kiroileva Juuso-papukaija nosti muutama vuosi sitten joensuulaisen tapahtumapuutarhan lähes koko kansan tietoisuuteen - Botania tarjoaa nähtävää tänäkin kesänä