Koneet & autot

Tiekarhuja valmistaa Pohjoismaissa vain tämä yritys Kiteellä – koneista tuli Suomessa harvinaisia vaikka niille löytyisi paljon töitä

Ajettava tiehöylä eli tiekarhu on nykyisin harvinainen näky Suomen teillä. Tienkäyttäjät kuitenkin tietävät, että kunnollisille tienhoitokoneille olisi tarvetta. Skandinavian oloihin tehtyjä tiehöyliä valmistuu Kiteellä Pohjois-Karjalassa.
Matti Turtiainen
Järeiden tiehöylien päämarkkinat ovat Ruotsissa. Liki puolen miljoonan euron koneinvestointi kannattaa, sillä tyypillinen tuntitaksa on 150 euroa, toimitusjohtaja Esa Halttunen Veekmasilta kertoo.

Veekmasin teollisuushalleissa Kiteen Tolosenmäessä kootaan vuosittain kymmenkunta järeää tienhoidon konetta. Haastatteluhetkellä työn alla on iso tiehöylä.

"Tämä on myyty Jällivaaraan Ruotsiin", esittelee toimitusjohtaja Esa Halttunen Veekmasilta.

Pohjoismaiden ainoan tiehöyliä valmistavan yhtiön päämarkkina-alue on Ruotsi, vaikka tiehöylille olettaisi olevan käyttöä myös lähempänä. Suomessa ei Halttusen mukaan ole käytössä viittäkymmentäkään konetta, kun länsinaapurissa niitä on kuutisensataa.

"Suomessa kalusto on vanhaa ja huonokuntoista ja nykyään meiltä kysytäänkin paljon käytettyjä höyliä", Halttunen kertoo.

Käytettyjä tiehöyliä on kuitenkin niukasti markkinoilla, sillä koneet kestävät hyvällä huollolla ja kunnossapidolla kymmeniä vuosia.

Tiehöylä tai tuttavallisemmin tiekarhu, muistuu monelle varttuneemmalle mieleen takavuosikymmeniltä, kun niitä näki Suomen teillä tämän tästä.

Kato alkoi käydä 1990-luvun puolessa välissä, mutta Suomen sorapintaisilla teillä tiehöylä olisi tarpeen edelleen.

Ammattitaitoisen kuljettajan ohjaamalla järeällä tiehöylällä sorapintainen tie saadaan yleensä kerta-ajolla hyvään kuntoon. Talviaikaan konetta voi puolestaan käyttää polanteen poistossa.

"Kun Suomi liittyi EU:iin, niin tiehöyläkanta ajettiin alas. Valtio omisti niistä suurimman osan ja niitä myytiin ja lahjoiteltiin ulkomaille. Samalla meni kuljettajaosaaminen mukana ja se on suurin menetys", Halttunen harmittelee.

Teitä on kuitenkin hoidettava ja tienhoitokaluston tuotekehitys on siirtynyt lanojen puolelle. Osasyy tähän voi Halttusen mielestä olla se, ettei urakoiden kilpailutuksessa ole juurikaan vaatimuksia tienhoidon tekniikalle.

Kiinnostus tiehöyliä kohtaan on kuitenkin ollut nousussa.

"Aika paljon tulee kyselyjä, että missä ne tiehöylät oikein ovat. Olisihan se hienoa, jos tähän Pohjois-Karjalaankin saataisiin edes yksi tiehöylä, että voisimme ulkolaisille asiakkaille näyttää tienhoitoa käytännössä."

"Nythän se menee niin, että he esittelevät meille, miten teitä hoidetaan", Halttunen veistelee.

Halttunen perusti Veekmas Ky:n vuonna 1982 ja osakeyhtiöksi se muutettiin pari vuotta myöhemmin. Ympärivuotisesti 15 henkeä työllistävä Veekmas on perheyhtiö ja jälkikasvusta kaksi työskentelee jo yhtiössä. Kolmaskin on mukana omistajana.

Tiehöylä on erikoiskone, jonka kokoamisessa ja kehittämisessä tarvitaan monenlaista ammattitaitoa. Veekmas on saanut hyvin työvoimaa, mutta harva on tehtaalle tullessaan valmis asentaja.

"Vuosi pari menee, kun oppii nämä hommat. Nykyään pitäisi melkein olla insinöörin koulutus ja asentajan taidot", Halttunen lataa.

Matti Turtiainen
Asentajat Kimmo Havukainen (vas.) ja Aki Tuhkanen kokoavat Ruotsin Jällivaaraan menossa olevaa tiehöylää Veekmasin tehtaalla Kiteellä.

Nykyaikaisessa työkoneessa on hydrauliikan ja mekaniikan lisäksi paljon elektroniikkaa ja niiden yhdistäminen tuo haasteita asentajille.

Ammattikoulutuksessa ja korkeammillakin asteilla pitäisi Halttusen mielestä käydä nykyistä enemmän läpi sitä, mitä nykyisessä työelämässä konevalmistuksessa vaaditaan.

"Saisivat opetusministeriöstä jalkautua tänne maakuntiin katsomaan, mitä tämä työnteko on. Meillä tilanne on hyvä, mutta alihankkijoista olen enemmän huolissani. Ammattimiehiä ei tahdo löytyä."

Verokirjalla työskentelevien työntekijöiden lisäksi Veekmas käyttää myös keikkaluonteista työvoimaa. Moni lähiseudun viljelijä käy Veekmasilla töissä talviaikaan.

"Viljelijät ovat erinomaisia työntekijöitä. Ei tarvitse kahta kertaa hommaa näyttää, kun he osaavat jo tehdä", Halttunen kehuu.

Lue lisää Veekmasista Koneviestin jutusta: Kotimainen Veekmas panostaa tiehöylien valmistukseen – tasaustehoa tilaustyönä

Matti Turtiainen
Olisihan se hienoa, jos tähän Pohjois-Karjalaankin saataisiin edes yksi tiehöylä. Voisimme näyttää ulkomaisille asiakkaille tienhoitoa käytännössä, Esa Halttunen kertoo,

Lue lisää

Monet toivovat tiekarhua parantamaan soratien kuntoa – ely-keskus kertoo, miksi tiekarhun käytössä ei aina ole järkeä

Kuljetusyrittäjä haikailee tiekarhuja takaisin: "Keväällä tilanne oli todella surkea"

Yli puolet Okran kentästä on varattu - ilman varmuutta järjestämisestä

Kalkituskausi etenee rivakasti lännessä, idässä odotellaan peltojen routaantumista