Koneet & autot

VTT: Sähköauto sopii maalle paremmin kuin kaupunkiin – maalla on paljon enemmän potentiaalia kuin hoksataan

Tutkija ravistelee sähköautoiluun liittyviä myyttejä. Kotilataaminen on helppo järjestää maatilalla ja omakotitaloissa. Auto on aina täyteen tankattu aamulla.
Sähköauto sopii maalle, kun latauspiste on kotona. Auto on aina täyteen ladattu aamulla, toteaa tutkija Marko Paakkinen VTT:ltä.

Tutkimusryhmän päällikkö Marko Paakkinen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä Tampereelta ravistelee myyttejä siitä, ettei sähköauto sovellu maaseudulle. Tilanne on hänestä juuri päinvastoin.

"Maaseudulla on paljon enemmän potentiaalia kuin hoksataan."

Paakkisen mielestä maaseudulla sähköautosta saadaan ehkä eniten hyötyä. "On iso etu, jos auto voidaan ladata kotona. Töpseli vain seinään, kun tulee illalla kotiin. Aamulla akut on ladattu aina täyteen. "

Paakkisen mukaan tankkausta ei tarvitse juuri miettiä, mikäli kotilatauspiste on käytössä. Toimintamatka riittää myös huonolla kelillä useimpiin päivittäisiin ajotarpeisiin. "Sähköauto on helppo käyttää."

Uusissa autoissa akut kestävät pakkasella 200–300 kilometriä, kesällä enemmän. Harva ajaa niin paljon säännöllisesti.

Paakkisen mukaan sähköautoilu tulee nopeasti lisääntymään, jopa nopeammin kuin nyt uskotaan. Pienetkin asiat vaikuttavat.

Hän on kotoisin Nilsiästä. Ennen Nilsiässä oli kolme huoltoasemaa. Ne ovat kaikki lopettaneet ja jäljellä on yksi kylmäasema S-marketin pihassa.

Jos asut 20 kilometrin päässä, joudut ajamaan aika pitkälti, jotta voi tankata bensa-auton. Sähköautolla tätä ei tarvitse miettiä, tankki on aina aamulla täynnä. Se voi olla ratkaisevaa monelle, Paakkinen miettii.

Toinen myytti liittyy siihen, että sähköautoiluun ei riitä sähköä.

Paakkisen mukaan niin ei ole. Sähköä kulutus kasvaa sittenkin varsin vähän, vaikka sähköautot yleistyvät.

Jos kaikki henkilöautot muutettaisiin sähkölle, sähkön kokonaiskulutus kasvaisi noin kymmenesosan. Raskaan liikenteen sähköistäminen vaatisi saman verran lisää.

Teksti ja kuvat Veikko Niittymaa
Veikko Niittymaa
Sähköautojen julkisia latauspisteitä on tullut lisää. Vihreä valo kertoo, että kaapeli on irrotettu autosta, kun latausta lopetetaan.

Paakkinen tutkii työkseen sähköautojen latausjärjestelmiä kuten latauskenttiä. Niitä tarvitaan muutaman vuoden päästä, kun sähköautoilusta tulee arkipäivästä ja henkilöautojen lisäksi raskas liikenne tarvitsee omat latauspaikkansa.

"Liikenteen sähköistyminen ei ole ongelma, mutta miettimistä on siinä, miten latauskeskittymät hanskataan."

Latauskentät ovat varteenotettava vaihtoehto sen takia, että investoinnille saadaan lisää käyttäjiä ja samalla kannattavuutta.

Latauskenttiä tarvittaisiin jo nyt. Peräkärryä vetävät sähköautoilijat joutuvat irrottamaan kärryn latauksen ajaksi, koska latausasemilla ei ole otettu huomioon isoja ajoneuvoja.

"Myös latausahdistus vähenee, kun latauspisteitä on riittävästi. Tesla on tämän oivaltanut."

"Ollaan auttamatta myöhässä, jos merkittävä osa suomalaisista ajaa sähköautolla ja väki lähtee esimerkiksi juhannuksen viettoon. Latausmahdollisuuksia pitää olla silloin riittävästi ehkä 4–5 tunnin ruuhkia varten", Paakkinen toteaa.

Paakkisen mukaan liikenteen sähköistämisessä ollaan vasta alkumetreillä ja uusia ratkaisuja tulee koko ajan.

Jossain vaiheessa markkinoille saadaan järjestelmiä, joissa sähköauto ja aurinkopaneelit kytketään toisiinsa niin, että päivisin paneelit lataavat akkuja ja öisin akut pitävät kotitalouden sähkössä.

Nissan Leafissä on jo purkumahdollisuus, mutta tarvittava kaksisuuntainen laturi maksaa vielä liikaa.

Ensi vuonna on tulossa CCS-latausliitännällä varustettuja autoja, jotka tukevat kaksisuuntaista latausta. Samaan aikaan odotetaan ensimmäisiä sarjatuotantona valmistettavia kaksisuuntaisia latureita.

Omavaraisuuden varmistavia järjestelmiä ei ole ainakaan vielä näköpiirissä, mutta tulossa olevat autot ja laturit avaavat tietä tällaisten järjestelmien rakentamisen ensi vuodesta alkaen kohtuullisilla kustannuksilla, Paakkinen sanoo.

Paakkisen mukaan on hyvä huomata, että aurinkopaneeleille löytyy maaseudulta tilaa helpommin kuin taajamista.

Seuraava askel onkin vielä kiehtovampi. Paakkinen herättää keskustelua liikkuvasta latauspisteestä, joka voisi muuttaa koko sähköjärjestelmän luonteen.

Espooseen rakennetaan parhaillaan testialustaa mobiililatauspisteille osana tulevaa nollapäästöistä liikennettä.

Se tarkoittaa, että sähköautoilija voi kytkeytyä sähköverkkoon missä tahansa ja maksaa kulutuksesta ja sähkön siirrosta kuten kotona.

Vielä siihen ei olla valmiita ja esteitä riittää ylitettäväksi. Autoilijat eivät ehkä hevin suostu siihen, että heidän autoaan käytetään sähkövarastona.

Paakkista järjestelmä kuitenkin kiehtoo ja kyvykkyydet ovat olemassa. Autot olisivat tavallaan valtaisia sähkövarasto, joka hoitaa hetkelliset kulutuspiikit.

Sähköautoilun tarvitsema latausinfra on vasta rakenteilla. Latauskentät kannattaa sijoittaa lähelle voimalinjoja, jotta pitkiltä ja usein kalliilta sähkölinjojen rakentamiselta vältytään.

Paakkisen mielestä keskijänniteverkko eli 10 tai 20 kilovoltin linja riittää useimpiin tarpeisiin.

Entä jos latauskentät sijoitetaan pääteiden varteen paikkoihin, missä korkeajännitelinjat ylittävät tien? Siirtolinjoja ei tarvittaisi ja sähköä riittäisi. Ehkä joskus, Paakkinen miettii.

Veikko Niittymaa
Sähköautojen latausjärjestelmiä tutkiva Marko Paakkinen on vannoutunut sähköautoilun kannattaja. Takana on seitsemän vuotta sähköautolla.

Paakkinen on sähköautoilun pioneereja Suomessa, ja vankkumaton sähköautojen kannattaja.

Ensimmäisen Nissan Leafin Paakkinen hankki seitsemän vuotta sitten. Toinenkin oli Nissan ja vuosi sitten kulkupeliksi vaihtui Teslan Model 3. Nopea vaihtoväli johtuu siitä, että autot on hankittu yksityisleasingilla.

Ensimmäisen auton kanssa sähköautoilu oli harjoittelua. Pienen akun takia latausta tarvittiin usein. Lisäksi Paakkinen asuu vanhassa puutalossa eikä latauspistettä ole.

Tilanne olisi ollut helpompi, jos akun olisi voinut ladata kotona.

Paakkinen ei kuitenkaan pidä latausta ongelmana, sillä latauspaikkoja alkaa olla. Hyvin harvoin matkaa tarvitsee miettiä latauksen takia.

Sähköisen liikenteen tutkija on kotoisin Nilsiästä. Hän käy säännöllisesti katsomassa iäkkäitä vanhempiaan. Runsaan 350 kilometrin matka taittuu yhden pysähdyksen taktiikalla.

Parinkymmenen minuutin kahvitauon aikana akku latautuu riittävästi. Perillä tankataan akut täyteen.

Paakkinen pitää kirjaa ajoista ja kuluista. Sähköä on kulunut aavistuksen yli 21 kilowattia sadalla kilometrillä. Latauskulut ovat olleet noin 4,5 euroa sataa kilometriä kohti, noin puolet siitä, mitä tavallisella bensa-autolla. Kotilataaja selviää 2,5–3 eurolla.

Lyhyt testilenkki Tampereen Hervannassa alkoi hieman yllättävästi. Paakkinen lähti kuskiksi. Huomio keskittyi hetkeksi turvavyön kytkemiseen. Sen aikana auto oli hiipinyt ulos parkkiruudusta. En vain huomannut.

Lue lisää

Opelin Mokka-e:n ostaja saa täyssähköisen auton kohtuuhinnalla

Yhdellä polkimella melkein perille asti – Joissain sähköautoissa jarrupoljinta tarvitsee vain hätätilanteessa

Yle uutiset: Sähköautojen osuus tuplaantui yhdessä vuodessa, joka kymmenes uusi auto Keski-Suomessa oli viime vuonna täyssähkömalli

Sähköautojen osuus nousi joulukuussa 44 prosenttiin