MINUN AUTONI Pula-ajallakin leikittiin autolla
Kuvatulle autolle sopii hyvin sana: ensimmäinen autoni. Suomessa oli sodan jälkeen pula-aika ja koko kansalla oli pulaa vähän kaikesta.
Varsinkin meillä, kun isäni oli kuollut sotasairauksiin ja äiti jäi huoltamaan suurta lapsijoukkoa. Toimeen silti tultiin.
Tuossakaan kuvan autossa ei ole yhtään uutta lautaa ja naulaa. Sen rakennustarpeet saatiin taustalla näkyvästä purettavasta riihestä.
Olen jälkeenpäin ajatellut, että kyllä se opetti rakentajaksi, että sai vanhat oiotut naulat menemään vasaran ja hohtimien kanssa tuollaisiin luutuneisiin rakennustarpeisiin.
Kuvassa Kalle-veli ohjaa autoa ja meikäläinen toimii työntömoottorina. Ohjaus toimi siten, että etuakseli oli keskeltä kääntyvä ja ja siitä lähti vaijeri ohjauspyörän tangon puuakselille.
Seuraava malli oli jo sellainen, että siinä vain pyörät kääntyivät, ei akseli. Tarvittavat nivelet tehtiin puusta.
Sitten vuosia vuosia myöhemmin saatiin oikeakin auto. Sen merkki oli Rover. Se oli vanha sellainen.
Sen jälkeen ajokit ja mallit ovat muuttuneet, mutta ollapa vielä nuo omin käsin tehdyt siinä rivistössä. Voisi tulla tippa silmään.
PEKKA KOPONEN
Hankasalmi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
