Dieselin korvaajaa ei ole näkyvissä raskaassa tavaraliikenteessä
SKAL: "Suomi ei voi olla yhtä aikaa Euroopan kovin dieselin verottaja ja kunnianhimoisin biopolttoaineiden edistäjä."
Raskas tavaraliikenne käyttää dieseliä vielä pitkään. Kuva: Kai TirkkonenTavarakuljetuksissa diesel säilyy käytössä vielä pitkään. Sähkö soveltuu taajamien jakeluliikenteeseen ja kaasu on vaihtoehto kevyimmissä yhdistelmissä.
Kuljetusyritysten etuja valvovan SKAL:n mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on nestemäistä dieseliä.
Maanteiden tavaraliikenne käyttää tällä hetkellä vuosittain noin 1,3 miljardia litraa dieseliä. Tavaraliikenteen energiankulutuksesta kaksi kolmasosaa liittyy raskaisiin ajoneuvoyhdistelmiin, joissa ei toistaiseksi ajoneuvoteknisistä syistä ole vaihtoehtoa nestemäiselle dieselille.
Panostus uusiutuvista raaka-aineista valmistettuun dieseliin ja biokaasuun olisi Suomen tavaraliikenteelle paras ympäristövalinta.
SKAL esittää liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jossa verotuksen tavoitteeksi otettaisiin liikenteen päästöjen vähentäminen ja Suomen kilpailukyvyn tukeminen.
Maanteiden tavaraliikenteessä käytettävän polttoaineen verotusta kevennettäisiin ottamalla käyttöön ammattidiesel, jolloin tuettaisiin fossiilista dieselöljyä kalliimman uusiutuvan dieselin osuuden kasvattamista kilpailukyvyn kärsimättä.
"Suomi ei voi olla yhtä aikaa Euroopan kovin dieselin verottaja ja kunnianhimoisin biopolttoaineiden edistäjä. On tehtävä valinta", sanoo toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
SKAL vaatii seuraavaa eduskuntaa laittamaan tiet kuntoon, sillä huonokuntoinen tieverkko lisää polttoaineen kulutusta ja heikentää liikenneturvallisuutta.
Järjestö esittää miljardin euron vuotuista lisäpanostusta tiestön ylläpitoon ja kehittämiseen. Liikenneverkkoa tulee kehittää parlamentaarisessa ohjauksessa ja 12 vuoden sykleissä.
Miljardin vuotuisesta summasta SKAL ohjaisi 300 miljoonaa euroa perustienpidon rahoitustasoon, toiset 300 miljoonaa euroa tulisi vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen ja suurin erä, 400 miljoonaa euroa, tasokorotukseksi tiestön kehittämisinvestointeihin.
Panostus maksaisi itsensä takaisin turvallisuutena ja kilpailukykynä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
