Traktoripohjaiset kauhakuormaajat olivat aikoinaan suosittuja – Valmet oli konetyypin viimeinen edustaja Suomessa
Ruotsissa 1950- ja -60-luvuilla olivat suosittuja kauhakuormaajat, joiden peruskoneina käytettiin kulkusuunnaltaan käännettyjä traktoreita. Myös Suomessa ”ruotsalaiskuormaajista” innostuttiin eri valmistajien toimesta.
Alun perin idea rakentaa traktorista kuormaaja lähti liikkeelle tarpeesta saada jokin kone lumitöihin. Suomessa Eka oli yksi traktorikuormaajien kisaan lähteneistä. Kuva: ValmistajaAjatus muuttaa maataloustraktori pyöräkuormaajaksi tuli Suomeen 1950-luvulla Ruotsista, jossa lukuisat konepajat valmistivat kuormaajia kääntämällä tavallisen maataloustraktorin ajosuunnan edestä taakse. Tunnetuin ruotsalaiskuormaaja oli Bröderna Lundbergin valmistama H-10, josta 1950-luvun lopussa kehittyi Volvo BM -kuormaaja.
Syyt ”ruotsalaiskuormaajien” yleistymiseen olivat ilmeiset. Maataloustraktorin kulkusuuntaa kääntämällä traktorin taka-akseli kesti kauhalaitteiden tuoman painonlisän paremmin, ja kone kääntyi herkemmin, kun paino ei rasittanut kääntyvää akselia. Lisäksi edullisen peruskoneen ansiosta kokonaiskustannukset jäivät merkittävästi alle varsinaisen pyöräkuormaajan hankintahinnan.
Teknisesti traktorin muuttaminen kuormaajaksi tapahtui siirtämällä taka-akselin suuri lautaspyörä pinionpyörän toiselle puolelle. Tällöin vaihteiston neljä vaihdetta eteenpäin kuljettivat konetta taaksepäin ja pakkivaihde eteenpäin. Hallintalaitteiden siirtäminen taka-akselin luokse oli kuitenkin työlästä. Orbitrol-ohjauksen yleistyessä ei ohjauksen siirtäminenkään ollut enää ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Suomessa ensimmäinen käännetystä maataloustraktorista valmistettu kuormaaja oli vuonna 1957 Porvoon Konepajalla tehty Kuorma-Jussi. Kone perustui Ruotsissa 1950-luvun alussa suunniteltuun tuolloin jo muutaman vuoden ikäiseen malliin, joka piti sisällään ruotsalaisen Bolinder-Munktell BM 55 -traktorin. Vaihteita laitteessa oli neljä eteen ja yksi taakse. Kauhan koko oli 1000 litraa, mutta sorakauha vain 600 litraa. Nostovoima oli 1800 kiloa. Konetta paranneltiin ja nimi muuttui Kuorma-Jussista Tracnikiksi.
Vuodesta 1960 alkaen kuormaajan peruskoneena käytettiin uutta BM Volvo Bisonia, ja nostovoimaa oli 2000 kiloa. Suurin syy, miksi kone ei menestynyt oli sen hinta. Vuonna 1961 koneen myyntihinta ei enää ollut juurikaan halvempi kuin suurten valmistajien pyöräkuormaajilla. Myyntimäärät jäivät tavoitellusta. Kun Porvoon konepajan siirtyi vuonna 1964 Fiskarsille, jatkoi yritys vielä valmistusta muutaman kuormaajan verran, jonka jälkeen toiminta tyrehtyi.
Käännettyjen kuormaajien suurin suosio suurimmillaan 1960-luvun alussa. Sen jälkeen kysyntä hiipui vuosikymmenen loppua kohti tultaessa. Kuorma-Jussin lisäksi muita Suomessa valmistettuja käännettyjä pyöräkuormaajia olivat Rymy-Risto, Porkkala, Eka ja Vilske RT. Vilske RT -kuormaajissa peruskoneena hyödynnettiin vuodesta 1965 alkaen Valmetia. Konetyypin viimeisenä edustajana Suomessa voidaankin pitää Valmetia, sillä se markkinoi kunnallisteknisiksi koneiksi tarkoitettuja käännettyyn traktorialustaan perustuvia malleja vielä sen jälkeen, kun muut olivat lopettaneet.
Lue Koneviestin nettisivuilta, millaisia olivat Valmet-pohjaiset Vilske RT:n kuormaajat!
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Rymy-Risto, Ara-Matti ja Ara-Mikko olivat Auran Rautateollisuuden valmistamia kauhakuormaajia
Eka oli aikanaan suosittu kauhakuormaaja – Keskon myyntiverkosto oli myynnin apuna
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
