Saksassa myydään nyt enemmän Valtroja kuin Suomessa – EU:n maatalouskonevalmistajat arvioivat aikojen huononevan

Konenäytöksessä vehnäpelto pölysi, kun jättikokoiset Idealin puimurit korjasivat kerta-ajolla yli 30 metrin kaistan vehnää. Kuva: Veikko Niittymaa

Työnäytökset ovat olennainen osa Saksan peltopäivää, joka keräsi Vadenbrunnin pellolle ehkä 50000 saksalaista viljelijää. 

Konenäytöksessä vehnäpelto pölysi, kun jättikokoiset Idealin puimurit korjasivat kerta-ajolla yli 30 metrin kaistan vehnää. Kuva: Veikko Niittymaa

Euroopan maatalouskonevalmistajat ovat alkaneet varautua huononeviin aikoihin. Tilauskirjat ovat edelleen täynnä, mutta uusien tilausten määrä vähenee jo, kertoo pääjohtaja Peter-Josef Paffen Fendtiltä.

Fendt ja sen emoyhtiö Agco järjestivät tiedotustilaisuuden viime viikolla Saksan Vadenbrunnissa. Siellä yhtiö piti samanaikaisesti kymmeniätuhansia viljelijöitä kokoavan konenäytöksen ja minimaatalousnäyttelyn yhteistyökumppaniensa kanssa.

Paffen lainasi konevalmistajien kattojärjestön Ceman tuoretta katsausta, jota pidetään luotettavana mittarina tulevasta kehityksestä.

Cema kysyy suurilta toimijoilta kuukausittain tämän hetken tilannetta sekä näkymiä kuuden kuukauden päähän. Viimeisin katsaus on elokuulta.

Käänne näyttää Paffenin mukaan tapahtuneen kevätkylvöjen aikoihin. Markkinat alkoivat elpyä puolitoista vuotta sitten ja nousua jatkui koko vuoden. Huipulla oltiin viime keväänä. Fendtin liikevaihto kasvoi vuoden alkupuoliskolla lähes 20 prosenttia.

Paffenin mukaan traktoritehtaan tilauskirjat ovat edelleen täynnä ja tuotannossa on pullonkauloja, kun kriittisistä koneiden osista on niukkuutta. Merkkejä uusien tilausten tulon hiljenemisestä on kuitenkin nähtävissä.

”Ei tilanne ole missään nimessä vielä huono. Konevalmistajien enemmistö odottaa edelleen vahvaa kehitystä, ja ala on kokonaisuutena kasvussa, mutta huoli taantumasta kasvaa”. Paffen sanoo.

”Lähiviikot ovat ratkaisevia, miten viljasadon käy ja miten liha- ja maitomarkkinat kehittyvät. Moni tila tekee suuria tappioita. On välttämätöntä, että niitä tuetaan, jotta tuotanto voi jatkua.”

Paffen luottaa, että isot tilat pärjäävät ja niillä on yhä investointikykyä.

Tänä vuonna Länsi- ja Keski-Euroopassa myydään ehkä 171 000 traktoria, kun viime vuonna yllettiin yli 168 000:een. Pohjalla käytiin 2016, jolloin menekki jäi 155 000 traktoriin.

Maatalouskonealan suurimmat ovat niin sanottuja Full linereita, eli ne valmistavat kaikkia peltoviljelyssä tarvittavia koneita. Traktoritehtaana tunnettu Fendt yrittää tosissaan hyppyä full lineriksi, mutta helppoa se ei ole ollut.

Yhtiö on laajentunut puimureihin, ajosilppureihin ja heinäkoneisiin ja viimeksi telatraktoreihin ja kasvinsuojeluruiskuihin. Kasvua on ollut, mutta toimitusmäärät ovat edelleen vaatimattomia. Tänä vuonna yhtiö arvioi toimittavansa 500 leikkuupuimuria ja 42 ajosilppuria.

Traktorit ovat edelleen ehdoton ykkönen. Tämän vuoden tuotantoennuste on 16 800 traktoria, 1 800 enemmän kuin viime vuonna.

Muokkaus- ja kylvökoneet puuttuvat valikoimasta, mutta sitä ei edes peitellä, että niitäkin halutaan.

Alkuvuosi on ollut baijerilaisyhtiölle suotuisa Saksassa, jossa Fendt on noussut yli vuosikymmenen tauon jälkeen myydyimmäksi traktorimerkiksi ohi John Deeren.

Valtrakin on menestynyt. Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Valtra on ohittanut Saksan rekisteröintitilastossa Massey-Fergusonin ja Kubotan ja noussut listalla seitsemänneksi lähes 4 prosentin markkinaosuudella. Saksassa myydään enemmän Valtroja kuin Suomessa.

Seuraavat viisi vuotta muuttavat ratkaisevasti maatalouden konekantaa, kun digitalisaatio tulee täydellä painolla maatalous koneisiin. Muutokset ovat suurempia kuin koskaan ennen, Paffen ennustaa.

Muutoksesta kertoo sekin, että suurista traktoreista tunnettu Fendt kehittää sähkökäyttöisiä pieniä robottitraktoreita.

Myös ilmastonmuutos vaatii sopeutumista, mikäli ääriolot ja koetun kaltaiset kuumat ja kuivat kesät yleistyvät, Paffen muistuttaa.