Kuormausta maatilalla kolmella erilaisella kuormaimella – Koneviesti vertaili eri konetyyppien ominaispiirteet

Koneita kokeiltiin niiden todellisissa käyttöolosuhteissa, suuren lihakarjatilan päivittäisissä töissä. Kuva: Arto Turpeinen

Nykyaikainen tehomaatalous vaati laajaa kalustovalikoimaa, vaikka osa toiminnoista olisi ulkoistettu. Tiettyyn rajaan saakka kuormaustöissä pärjää etukuormaintraktorillakin, etenkin suuremmilla tiloilla tehokkaampi kuormauskone täytyy kuitenkin hankkia erikseen.

Vaihtoehdoiksi valikoituu kurottaja, pyöräkuormaaja tai teleskooppipuomillinen pyöräkuormain. Usein rinnalla käytetään myös Avant-tyyppisiä pienkuormaimia, mutta ne soveltuvat esim. appeen jakamiseen, ei niinkään varsinaiseen lastaustyöhön

Testattavaksi saimme Claas Scorpion 746VP-kurottajan, Claas Torion 644 Sinus-kuormaajan sekä telepuomillisen Claas Torion 738 T Sinuksen. Koneet ovat Liebherrin valmistamia. Kurottajan suurin nostokorkeus on 703 cm, pyöräkuormaajan aisastosta riippuen joko 334,5 tai 378,5 cm. Telemallilla puolestaan yltää 496 cm korkeuteen.

Claasin pyöräkuormain ja telemalli poikkeavat hieman valtavirrasta, sillä koneissa on runko-ohjauksen lisäksi myös kääntyvät takarenkaat.

Koneita kokeiltiin niiden todellisissa käyttöolosuhteissa, suuren lihakarjatilan päivittäisissä töissä. Kuormaimilla lastattiin rehua, lunta ja kuivalantaa, käsiteltiin paaleja ja tehtiin aurauksia. Kokeilu tehtiin Joroisilla sijaitsevalla Koivukummun tilalla, jolla kasvaa vajaat 600 lihanautaa

Vertailussa pääpaino oli eri kuormaintyyppien käytettävyydessä ja "lajityypillisissä" ominaisuuksissa, jotka koskevat kaikkia tietyn konetyypin edustajia. Tämän vuoksi suuri osa tarkemmista teknisistä mittauksista ja yksityiskohtien läpikäymisestä jätettiin pois normaalista testiohjelmasta.

Havaintojemme tueksi teimme taustatyötä selvittääksemme lukijoidemme käytössä olevia koneita. Koneviestin nettisivuilla järjestettiin kysely, jossa kysyimme kokemuksia ja näkemyksiä aiemmin mainituista kuormaintyypeistä.

Yleisimmin käytetty kone oli kurottaja 19 %:n osuudellaan, toisena tuli normaali pyöräkuormaaja 13 % äänisaalilla ja kolmantena telemallin kuormain neljällä prosentilla.

Vaatimukset kuormauskoneelle vaihtelevat tilakohtaisesti, ja tilan sisälläkin tarpeet muuttuvat työtapojen- ja olosuhteiden kehittyessä. Näistä syistä yhtä oikeaa kuormaintyyppiä on vaikeaa osoittaa.

Kurottajan eduiksi voidaan lukea esim. matala korkeus yhdistettynä suureen nostokorkeuteen. Myös nelipyöräohjauksen mahdollistamat monipuoliset ohjaustavat ovat tietyissä työtehtävissä eduksi.

Pyöräkuormaaja on konetyypeistä yksinkertaisin käytettävä, sillä kurottajissa ja telekuormaajassa käytössä on kippaamisen estävä kuormanhallintajärjestelmä. Kuormain on myös hankintahinnaltaan edullisin. Moni maatilallinen on korvannut muita konetyyppejä pienemmän nostokorkeuden esim. pidemmillä aisoilla tai kärkikippaavalla kauhalla.

Teleskooppipuomillinen pyöräkuormaaja on luonnollisesti kahden konetyypin risteymä. Oleellista on etenkin perinteistä kuormainta parempi ulottuvuus – hankintahinta on kuitenkin korkeampi. Käytettyjä telekuormaajia on toistaiseksi tarjolla vähän.

Jos kustannukset tai työtavat eivät tee selkeää eroa konetyyppien välille, jää jäljelle kuljettajan mieltymykset. Työskentely sujuukin yleensä jouhevimmin sillä koneella, joka tuntuu parhaiten käteen sopivalta.

Lue lisää kuormaajavertailun taustoista Koneviestin nettisivuilta !

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat kuormainvertailuartikkelit:

Claasin kuormainkolmikko karjatilan arkiaskareissa – katso, kuinka työt hoituvat eri koneilla

Vertailun kuormainkoneissa oli pieniä ja suuria eroja – kuormauskäytössä rakenne ratkaisee (Tilaajille)

Kuormaajavertailussa havaittiin, että eri konetyypeille on maatilalla monia tarpeita ja monia ratkaisuja – kuormaimen valintaan vaikuttavat myös omat tottumukset (Tilaajille)