Kun kysyt tekoälyltä asioita, saatat paljastaa ne koko maailmalle

Näyttelijä Adam Lundgren suhtautuu epäilevästi sosiaaliseen mediaan. Kuva: SVT

Ruotsalainen dokumentti Ei sosiaaliselle medialle tehtiin vuonna 2019, mutta on yhä erittäin ajankohtainen. Ohjelmassa seurataan Adam Lundbergia, joka ei käytä sosiaalista mediaa. Tällainen julkisuuden henkilö olisi nykyään poikkeus.

Dokumentissa Lundberg lähtee Piilaaksoon tutkimaan puhelimen aiheuttamaa riippuvuutta, tekoälyn kehitystä ja mitä tulevaisuuden näkymiä teknologia-alalla on.

Ohjelmassa haastatellaan Jaron Lanieria, joka tunnetaan kirjastaan 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt. Hänellä on tunnetusti hyvin synkkä näkemys sosiaalisesta mediasta.

”Tekoäly vaatii toimiakseen tietoja. Piilaakson yritykset pelkäävät Kiinaa, koska Kiinassa on paljon ihmisiä, joilta voi kerätä tietoja”, Lanier kertoo dokumentissa.

Isot teknologiayritykset keräävät paljon tietoja, jotta ne pystyisivät kehittämään tekoälyä.

Sosiaalinen media onkin Lanierin mukaan teknologiayritysten keino saada tietoa tekoälyä varten.

”Jos jokin laite seuraa koko ajan, mitä teet, käynnissä on jotain outoa ja epärehellistä,” Lanier maalaa tilannetta dokumentissa.

Herää kiinnostus saada aiheesta ajankohtaista asiantuntijatietoa.

Tietoturva-asioihin ja tekoälyyn perehtynyt Joona Hoikkala (Visma Group, Head of Security Testing) kertoo miten tekoälyä koulutetaan.

Hoikkalan mukaan verkossa kaikki ilman kirjautumista saatavilla oleva data on vapaata riistaa kaikille AI-malleja kouluttaville tahoille.

Kirjautumista vaativan sosiaalisen median datan käyttöä tekoälyn kouluttamiseen voi säädellä tietoturva-asetuksista.

Metalla on pääsy massiiviseen tietovarantoon WhatsAppin, Facebookin ja Instagramin kautta. Se pystyy yhdistämään tietoon myös selausdataa.

Google taas pystyy käyttämään sähköpostidataa hyödyksi. Vaikka viestejä ei käytetä suoraan tekoälyn kouluttamiseen, sähköpostiliikenteestä saadaan paljon tietoa siitä, kenen kanssa käyttäjä kommunikoi. Näiden tietojen perusteella voidaan rakentaa henkilöprofiileja. Googlella on laaja näkyvyys omiin sovelluksiinsa, kuten Chromeen, Analyticsiin ja Workspaceen.

”Jos käytät ilmaista tekoälymallia, kuten ChatGPT:tä tai jotain muuta vastaavaa, voit olla sataprosenttisen varma, että sitä käytetään mallin kouluttamiseen”, Hoikkala kertoo.

Myös maksullisten tekoälysovellusten asetukset kannattaa aina tarkistaa itse, jotta tietoja ei käytetä tekoälyn kouluttamiseen.

Hoikkala haluaa muistuttaa, että EU:ssa yksityisihmisillä on melko vahvat oikeudet datan omistajuuden osalta.

Kaikilla verkkopalveluilla, jotka keräävät yksityisdataa, on velvollisuus luovuttaa pyynnöstä se materiaali, jota ne ovat käyttäjästä tallentaneet. Käyttäjällä on myös oikeus pyytää materiaalin poistoa.

Kuitenkin, data, jota on jo käytetty tekoälymallin harjoittamiseen, ei ikinä enää poistu sieltä.

”En olisi siitä ehkä kovin huolissani, koska tekoälymallin kouluttaminen muuttaa kaikkein yksityisimpiä tietoja yleensä sellaiseen muotoon, ettei niitä pysty helposti yhdistämään takaisin käyttäjään”, Hoikkala sanoo.

Tekoälymallit tallentavat yleensä yksittäisten viestien sijaan erilaisia piirteitä ja rakenteita, joten alkuperäistä sisältöä ei useinkaan pysty palauttamaan sellaisenaan.

”Loppujen lopuksi tekoäly on pohjimmiltaan vain erittäin taitava arvaamaan, mikä sana tulee lauseessa seuraavaksi.”