Tekoälyä käyttävät suomalaiset eivät pelkää sen korvaavan heitä töissä − näin asiantuntijat arvioivat tuoreen selvityksen tuloksia

Etla kertoo tekoälyn aktiivisen käytön olevan yhteydessä vahvempaan työn imuun eli kokemukseen työn innostavuudesta ja mielekkyydestä. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA.  

Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksesta.

Etlan mukaan Suomessa pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä. Pelkääjien osuus oli molempina vuosina vajaat kahdeksan prosenttia. Tulos on Etlan mukaan huomionarvoinen, koska generatiivisen tekoälyn voimakas läpimurto osuu näiden vuosien väliin.

”Enemmistö suomalaisista palkansaajista ei pelkää työnsä korvautumista eikä raportoi merkittäviä teknologiavetoisia henkilöstömuutoksia. Pelko siitä, ettei oppisi käyttämään uutta teknologiaa riittävän hyvin, ei myöskään tutkimuksessa kasva systemaattisesti tekoälyn käyttöintensiteetin mukana”, kertoo Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen tiedotteessa.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen huomauttaa, että tekoälyn työelämävaikutuksia ei kuitenkaan kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa niin selvästi muista maista.

”Yksi mahdollinen selitys Suomen poikkeaville tuloksille on, että korkean luottamuksen yhteiskunta, järjestäytyneet työmarkkinat ja laajat turvaverkot vaimentavat sekä tekoälyn hyötyjä että siihen liittyviä huolia”, Kauhanen sanoo tiedotteessa.

Tekoäly ei ainakaan toistaiseksi näytä heikentäneen työtyytyväisyyttä Suomessa. Sen sijaan Etla kertoo tekoälyn aktiivisen käytön olevan yhteydessä vahvempaan työn imuun eli kokemukseen työn innostavuudesta ja mielekkyydestä. Yhteys näkyy erityisesti työntekijöissä, jotka käyttävät tekoälyä työssään ja joille tekoäly on olennainen osa työntekoa, Rouvinen kertoo.

Etlan mukaan tekoälyn vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ovat Suomessa toistaiseksi melko hillittyjä, ja ne näkyvät enemmän työn tekemisen tavoissa kuin työntekijöiden hyvinvoinnissa laaja-alaisesti.

”Tutkimuksen ydinviesti on lohdullinen: suomalainen yhteiskuntarakenne kantaa meitä teknologisen murroksen yli paremmin kuin muualla. Tulosten perusteella tekoäly ei toistaiseksi näytä heikentäneen työtyytyväisyyttä Suomessa. Samalla on syytä huomauttaa, että vaikutukset voivat toki muuttua tekoälyn käytön laajentuessa”, Kauhanen sanoo.

Etla huomauttaa, että tekoälyä käyttää vielä verrattain pieni ja valikoitunut osa työntekijöistä, joten sen vaikutukset kaikkiin palkansaajiin jäävät väistämättä maltillisiksi. Tekoälyn käyttö painottuu tehtäviin, joissa tietoa käsitellään paljon ja joissa työn sisältö on jo valmiiksi digitaalinen.

Tutkimustiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2023 työolotutkimukseen sekä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin.