Solvaus on solvaus myös somessa – tekoäly tarjoaa ratkaisun nettikiusaamisen vähentämiseen

Mitkä eri somealustojen riskit ovat alaikäisille? Se on monille vanhemmille epäselvää. Kuva: Jarkko Sirkiä

Mielipide|Yhteiskunta

6.1.202616:00

Kolumni

Terhi Pape-Mustonen

Testataanpas heti kolumnin alkuun digilukutaitoa. Millainen ihminen voi saada somessa kommentin: ”Hei ruma tyhmä läski, tapa itsesi”?

Oikea vastaus on kuka tahansa. Kaunis, menestynyt, ammattiurheilija, alipainoinen, fiksu, tohtoriksi opiskellut tutkija, valokuvamalli. Kukaan ei voi estää loukkaavien kommentoijien solvauksia ja henkistä väkivaltaa.

Ilkeät kommentit näyttävät usein ulkopuoliselle täysin järjettömiltä. Profiili voi kuulua juuri ulkonäkönsä vuoksi ihaillulle henkilölle ja silti häntä haukutaan rumaksi.

Kommentteja saavan on kuitenkin yleensä vaikeaa olla ottamatta niitä henkilökohtaisesti, vaikka viestejä voidaan lähettää ja niitä myös lähetetään kenelle tahansa.

Erityisen vaikeaa se on, kun kyseessä on lapsi tai nuori. Silti monet vanhemmat ovat epätietoisia lastensa some-alustojen käytöstä ja niissä käytyjen keskustelujen laadusta.

Vaikka loukkaavan kommentin arvo keskustelussa on yleensä olematon, se synnyttää tunnereaktioita ja sitä kautta ”sitouttaa” somen käyttäjiä.

Siksi alusta ei poista kommenttia, vaan voi myös jopa nostaa sen näkyvyyttä. Nettikiusaaja saa toiminnallaan valtaa. Hän voi ajatella jopa toimivansa ”oikeudenmukaisesti”, kun riistää toiselta sellaista hyvää, mitä ei ajattele tämän ansaitsevan.

Kiusaajat ovat erityisen taitavia haistelemaan haavoittuvuutta, jota he mielellään ruokkivat. Verkkoväkivallan harjoittaja ikään kuin etsii lonkeroillaan someprofiilien kautta paljastuvia heikkoja kohtia, joita he pyrkivät repimään ammottaviksi railoiksi.

Seuraukset ovat järkyttäviä. Kohteelle jopa täysin tuntematon nettikiusaaja voi saada uhrinsa mielenterveyden romahtamaan.

Kiusaamisen lisäksi somessa tapahtuu manipulointia, jonka tarkoituksena on saada lypsettyä uhrilta rahaa tai arkaluontoista materiaalia, esimerkiksi alastonkuvia tai -videoita. Näitä voidaan käyttää kiristyksen välineenä.

Moni aikuinenkin lankeaa romanssihuijauksiin, joten impulsiivinen alaikäinen on niiden suhteen erityisen suojattomassa asemassa. Myös huumekauppaa käydään somealustoilla.

Suomalaiset ovat viime vuosina heränneet verkon erilaisiin uhkiin, mutta silti yhteiskunta ja vanhemmat tuntuvat somen osalta ihmeellisen naiiveilta. Verkossa tapahtuvat rikokset, kuten kunnianloukkaukset, eivät muka ole rikoksia ollenkaan.

Nyt on aika edellyttää sekä alaikäisten vanhemmilta että some-alustoilta vastuunkantoa.

Vanhemman on tiedettävä, mitä hänen lapsensa laitteellaan tekee. Muuten lapsi on jätetty heitteille, digiorvoksi. Eri somealustojen riskien arviointi ja niiden yhteiset pelisäännöt on otettava esiin esimerkiksi vanhempainilloissa ja kasvatuskeskusteluissa.

Kehittynyt tekoäly, jota myös somealustat hyödyntävät, pystyy käymään läpi kaiken sinne syötetyn materiaalin. En siksi näe mitään syytä, miksi alustoja ei voitaisi nyt velvoittaa ottamaan vastuuta niillä julkaistusta laittomasta ja haitallisesta sisällöstä.