Otin käyttöön VHS-nauhurin ja sillä on yllättävä etu verrattuna suoratoistoon
Kaikkia oman lapsuuden suosikkeja ei välttämättä löydy suoratoistopalveluista, pohtii Ulrika Eerola Hovio kolumnissaan.
Harvan olohuoneesta löytyy enää VHS-kasettien kokoelmaa. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoLähes satavuotiaaksi elänyt sukulaisemme lähti viimeiselle matkalle. Häneltä jäi kaikenlaista tavaraa, joille jälkipolvet yrittävät löytää uuden kodin. Yksi tavaroista oli VHS-nauhuri.
Nyt tv-tasollamme nököttää vanha kunnon videonauhuri. Kyläilijöissä se on herättänyt iloa ja hilpeyttä: sen avulla voi nyt katsoa vanhoja lapsuuden kasetteja!
Tiedän, että vanhoja suosikkifilmejä voi olla mahdollista katsoa myös suoratoistopalveluista. En kuitenkaan usko, että kaikkia harvinaisempia erikoisuuksia löytyy netistä suomeksi dubattuina.
Suoratoistopalveluista löytyy myös yksi kansallisaarre, joka ei kuitenkaan ole enää entisellään: Muumilaakson tarinoita. Vanha ääniraita on jouduttu korvaamaan uudella.
Vaikka uudet ääninäyttelijät ovatkin oikein päteviä, nostalgiannälkäinen millenniaali ei pääse oikeaan tunnelmaan.
Kirjoittaja on MT:n kesätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
