Huoltoasemien määrä romahti, yrittäjä kertoo karun syyn

Juha Yli-Kesäniemi on pyörittänyt huoltoasemaa Alajärven Lehtimäellä jo vuodesta 1989 lähtien yhdessä veljensä kanssa. Kuva: Timo Aalto

Huoltoasemat ovat maaseudulla tärkeitä kylän kohtaamispaikkoja. Sitä puolta voisi korostaa enemmänkin, Neste Lehtimäen yrittäjä Juha Yli-Kesäniemi sanoo.

”Meillä kokoontuu aamulla esimerkiksi Neste-raati, jossa kylänmiehet juttelevat ajankohtaisista aiheista, kuten paavin valinnasta ja vaaleista. Sillä on iso merkitys hyvinvoinnille, että kylällä on edes yksi paikka, jossa ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan.”

Veljekset Juha ja Ari Yli-Kesäniemi ovat pyörittäneet huoltoasemaa Lehtimäellä 36 vuotta. Isä perusti perheyrityksen pieneen eteläpohjalaispitäjään jo vuonna 1959.

Juha Yli-Kesäniemi on myös huoltamo- ja liikennepalvelualojen toimialajärjestö Liikennepalvelukauppiaat ry:n puheenjohtaja.

Itsenäiset huoltoasemat ovat hänen mukaansa Suomessa nykypäivänä hyvin ahtaalla. Katetta pelkästä polttoaineiden myynnistä on hankalaa saada.

”Kaikilla huoltamoketjuilla on automaattipisteensä, ja ne käyvät järkyttävää kisaa markkinaosuuksista päivittäin. Öljy-yhtiöt myyvät kuluttajille polttoainetta kylmäasemilla edullisemmalla hinnalla kuin millä me omistajakauppiaat voimme ostaa. Jokainen ymmärtää tästä, että markkinatilanne ei ole terve”, Juha Yli-Kesäniemi sanoo.

Kuvassa on ST1:n kylmäasema. Kuva: Jarkko Sirkiä

MT kysyi tietoja huoltoasemien määrästä ABC:lta, Nesteeltä, SEO:lta, Teboililta ja ST1:ltä. Energiayhtiö ST1:n lukuihin sisältyvät myös sen ostamat Shell-asemat.

2000-luvun alusta lähtien miehitettyjen huoltoasemien määrä on puolittunut 1 287:sta nykyiseen noin 635:een. Samaan aikaan kylmäasemien määrä on kasvanut 571:stä arviolta yli 1 200:aan.

Vielä vuoden 2015 lopussa Suomessa oli yli 800 miehitettyä liikenneasemaa.

Nesteen viestinnästä kerrotaan, että yhtiöllä on tällä hetkellä lähes 190 miehitettyä liikenneasemaa. Nesteellä on Suomessa eniten henkilökunnallisia asemia. Polttonestettä myyviä kylmäasemia Nesteellä on lähes 240.

ABC:lla on miehitettyjä liikennemyymälöitä tällä hetkellä 90, SOK:n viestinnästä kerrotaan. Kylmäasemia ABC-ketjulla on 381, eli eniten Suomessa.

ST1:llä ja Shellillä on Suomessa yhteensä noin 130 miehitettyä huoltoasemaa ja perinteisiä kylmäasemia reilu 300 kappaletta. ST1:n viestintäpäällikkö Tiia Lemmetti kertoi tiedot sähköpostilla.

Teboililla on Suomessa tällä hetkellä 84 miehitettyä huoltoasemaa ja kylmäasemia 216 kappaletta. Teboilin viestintäpäällikkö Toni Flyckt ilmoitti tiedot tekstiviestitse.

Suomalaisella Energiaosuuskunnalla, SEO:lla, on tällä hetkellä noin 140 miehitettyä huoltoasemaa ja kylmäasemia noin 100 kappaletta, SEO:n talousjohtaja Toni Suutari arvioi.

Suomessa on isojen ketjujen lisäksi yksittäisiä muita huoltoasemia ja liikennepolttonesteiden jakelupisteitä, joita ei ole tässä tilastossa mukana.

Lisäksi huoltamoketjuilla on erikseen muun muassa raskaan liikenteen asemia, veneasemia, sähköauton latauspisteitä ja nesteytetyn biokaasun tankkauspisteitä.

Kuvassa SEO-huoltoasema Utsjoen Nuorgamissa. Kuva: Kari Salonen

Neste Lehtimäen kauppias muistuttaa, että uudet maksuliikenneratkaisut ovat kalliita investointeja pienille huoltoasemille.

”On kaiken maailman appimaksamista, minkä takia kassakoneet ja automaatit pitää uudistaa. Esimerkiksi viimeisestä korttitolppainvestoinnista tuli meille 13 000 euron kustannus.”

Yli-Kesäniemen mukaan vuonna 2016 tapahtunut kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen oli kova isku huoltoasemille. Oluen myynti on esimerkiksi siirtynyt käytännössä kokonaan ruokakauppaan.

”Meiltä ovat valuneet marketteihin myös autokemikaalit, autotarvikkeet, pienmoottoribensat ja kaasukauppa. Esimerkiksi täältä Lehtimäeltä on 60 kilometriä matkaa Seinäjoelle, josta löytyy kivenheiton sisältä Biltema, Puuilo, Minimani, Citymarket, Rusta ja IKH”, hän luettelee.

Erilaiset oheispalvelut ovat nykyään kauppiasvetoisten huoltoasemien myyntivaltti. Henkilökohtaisella palvelulla, autonpesulla sekä ruoka- ja kahvilapalveluilla voidaan myös saada asiakkaita.

Lehtimäellä on esimerkiksi pienkonemyyntiä- ja huoltoa, rengasmyyntiä ja -asennusta sekä asiamiespostin ja matkahuollon palvelut. Myynnissä on lisäksi perusvalikoima kodinkoneita pesukoneista jääkaappi-pakastimiin.

”Viemme koneen asiakkaan kotiin ja samalla kuljetamme vanhan laitteen kierrätykseen. Lisäksi myymme huoltoasemalla esimerkiksi ruohonleikkureita ja autotarvikkeita”, Yli-Kesäniemi listaa.

Perinteinen kahvila on kylän kohtaamispaikka, mutta lounasruokaa Lehtimäen Nesteeltä ei saa, koska se vaatisi isoa investointia keittiöön ja henkilökuntaan.

”Pystymme nyt lähinnä valmistamaan makkarakorin uunissa.”

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on Juha Yli-Kesäniemen mukaan väistämätön asia. Sen sijaan hän ei usko siihen, että sähköautoilu on niin ekologista kuin kansalle väitetään.

”Suomessa on olemassa teknologiaa, miten teollisuuden jätteistä pystytään valmistamaan puhdasta dieseliä. Valtion pitäisi tukea sitä toimintaa. Minusta ei ainakaan vielä tule sähköautoilijaa”, Yli-Kesäniemi tuumii.

Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa on sulkemassa Ilmajoen ABC:n. Kuva: Johannes Tervo

Alle kahdentuhannen asukkaan Lehtimäen kunta liittyi osaksi Alajärveä vuonna 2009. Väkimäärä on vähentynyt kuntaliitoksen jälkeen. Osasyynä siihen on esimerkiksi maatilojen vähentyminen.

”Kyllä me joudumme taistelemaan jatkossa myös ala-asteen puolesta, sillä pienin Lehtimäen ikäluokka on jo alle kymmenen lasta. Joululehdessä listataan aukeama poisnukkuneita ja vain muutama pallukka syntyneitä. Ei tämä hyvältä näytä”, Yli-Kesäniemi toteaa.

Maahanmuuttajien määrä on kuitenkin Lehtimäellä kasvussa ja työpaikkoja on tarjolla suhteellisen hyvin. Hyvinvointialue toisaalta lakkauttaa palveluja pienistä kirkonkylistä.

”Meillä on Lehtimäellä hyväkuntoinen terveysasema, mutta siellä taidetaan vain ottaa verikokeita kerran viikossa. Muut palvelut on jo siirretty kauemmaksi.”

Yli-Kesäniemi toivoo, että ihmiset käyttäisivät enemmän oman kylän palveluita. Verkkokauppa on vienyt valtavasti asiakkaita kaikilta kivijalkaliikkeiltä.

”Suomessa kauppaketjuilla on hyviä verkkokauppoja, mutta monet tuotteet vaatteista elektroniikkaan tulevat ulkomailta. Me pumpataan koko ajan elintasorahaa Suomesta pois, mikä on huolestuttavaa.”