Peliautomaattien poistaminen leikkaisi loven erityisesti maaseudun yrittäjien tuloihin

Suomalaiset pelasivat viime vuonna erilaisia rahapelejä yhteensä reilulla 1,3 miljardilla eurolla. Kuva: Jouni Porsanger

Suomalaiset pelasivat viime vuonna erilaisia rahapelejä yhteensä reilulla 1,3 miljardilla eurolla. Kun pelisalit ja verkkopelit otetaan huomioon, automaattien tuotto oli viime vuonna vajaat 37 prosenttia Veikkauksen koko liikevaihdosta

Automaattien helppoa saavutettavuutta on pidetty yhtenä keskeisenä syynä rahapeliongelmiin. Veikkauksella onkin yli 18 000 raha-automaattia erilaisissa pelipisteissä: esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa, huoltamoilla, ravintoloissa ja hotelleissa.

Muualla kuin pelisaleissa ja verkossa olevien automaattien tuotto Veikkaukselle on varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikosken mukaan 569 miljoonaa euroa ja haja-asutusalueiden kaupoille noin 80 – 90 miljoonaa euroa. Liiketiloihinsa koneen ottanut yrittäjä saa 17 prosenttia kunkin koneen tuotosta.

Ongelman muodostavat rahapeliongelmaiset. Runsas viidennes rahapelikulutuksesta näet tulee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) neljä vuotta sitten julkistaman tutkimuksen mukaan henkilöiltä, joilla on rahapeliongelma. automaattipelaamisen ongelmista kärsiviä peliongelmaisia oli koko Suomen väestöstä 1,7 prosenttia.

Ongelmapelaajat kuluttivat keskimäärin 12 ja rahapeliriippuvaiset 17 prosenttia tuloistaan rahapelaamiseen: 2 500 kuukaudessa ansaitsevalla ongelmapelaajalla tämä tarkoittaa 300 euroa, kun vastaava luku 2 500 kuukaudessa ansaitsevalla rahapeliriippuvaisella on 425 euroa.

Vaikka valtaosa (63,7 %) rahapelikulutuksesta tulikin työssäkäyviltä, lähes kolmannes (31,4 %) rahasta tuli toisaalta eläkeläisiltä, työttömiltä tai lomautetuilta. Nettotulojen perusteella yli 1 500 euroa ansaitsevat pelasivat suurimman osan (68,5 %) kokonaiskulutuksesta.

Rahapelaaminen ei ole peliongelmaisten ainoa ongelma. Kolmannes rahapelien kokonaiskulutuksesta näet tuli vastaajilta, jotka käyttivät alkoholia riskitasolla (32,6 %) tai tupakoivat päivittäin (31,8 %).

Kokonaiskulutuksesta 62,8 prosenttia tuli vähintään neljää pelityyppiä pelanneilta. Internetissä pelaavien osuus kokonaiskulutuksesta oli 51,5 prosenttia. Vain pieni joukko pelaajia (5,2 %) tuotti puolet suomalaisten rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta. Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten tapaan miesten rahapelikulutus oli suurempaa kuin naisten.

Keskustelu automaattien kieltämisestä virisi viime keväänä, kun asiasta tehtiin kansalaisaloite. Siinä ehdotetaan automaattien poistamista kaupoista, kioskeilta, ravintoloista ja huoltoasemilta. Ehdotusta perusteltiin sillä, että automaateilla pelaaminen on eniten pelihaittoja aiheuttava pelimuoto, ”johon liittyy suuri rahapeliongelmien ja rahapeliriippuvuuden riski”.

Aloitteen vireillepanijat sanovat Suomessa olevan 124 000 rahapeliongelmaista. Allekirjoittajien mukaan rahapelihaitoista kärsii liki miljoona suomalaista, kun peliongelmaisten läheiset lasketaan mukaan.

Automaattien määrän vähentämisessä on toisaalta riskinsä. Monelta pienkaupalta – erityisesti maaseudulla – saattaa kadota vähintään yksi kivijalka automaattien mahdollisesti kadotessa. Se, jolle pelaaminen on pakkomielle, taas löytää automaatit myös virtuaalisesti. Ulkomailta saakka.

Veikkaus on suunnitellut automaattiensa määrän vähentämistä noin kolmella tuhannella. Määrä vähentyy myös pienten kauppojen lopettaessa sekä siksi, että sama automaatti voi sisältää useita eri pelejä.

Eri alojen etujärjestöjen kannat vahvistavat Nummikosken epäilyksiä. Jos peliautomaatti ja sen mukanaan tuoma 17 prosentin tuotto poistetaan yrittäjältä, kauppojen ja samalla muiden palvelujen katoaminen kiihtyy.

Esimerkiksi Suomen Bensiinikauppiaiden liiton (SBL) toimitusjohtaja Mika Hokkanen toteaa ykskantaan, että automaattien poistaminen haja-asutusalueiden yrityksistä on pois yrittäjien mahdollisuudesta työllistää ja kerätä verotuloja. SBL ei tosin Hokkasen mukaan liittona ole tutkinut peliautomaattien osuutta alan yritysten liikevaihtoon tai katteeseen.

”Ongelmapelaamiseen puuttumisessa oikea tapa ei ole automaattien poistaminen”, hän sanoo.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry vastustaa esitystä niin ikään. Järjestö ilmoitti jo elokuussa, että automaattien poisto aiheuttaisi yrityksille kohtuuttomat taloudelliset menetykset.

Rahapelihaittoja voidaan MaRa:n mukaan ehkäistä tehokkaasti jo päätetyillä toimilla, muun muassa vuonna 2022 voimaan tulevalla tunnistautumisvelvoitteella. Järjestö muistuttaa myös, että liikenneasemilla ja ravintoloissa valvotaan jo nyt rahapeliautomaateilla pelaamista.

Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto puolestaan korosti Kauppalehdessä jo elokuussa, että peliautomaateista saatava tuotto on erityisen tärkeä pienille ruokakaupoille ja kioskeille. Automaattien mahdollisen poiston myötä tiukoille joutuisivat erityisesti haja-asutusalueiden ja lähiöiden ruokakaupat.

Peliautomaatti ei ole asiakasvirran tuoja sinänsä, mutta sen merkitys kaupalle on kuitenkin Luodon mukaan suuri. Hän sanoi olevan vaikeaa kuvitella tuotetta, jolla kaupat voisivat paikata automaatin tuomaa tuloa ja arvioi, että automaattien poisto näkyisi ruuan hinnassa.

Suurin muutos kauppojen ja huoltoasemien kolikkopeleihin on tulossa viimeistään vuoden 2022 alussa. Siihen mennessä Veikkaus aikoo ottaa käyttöön pakollisen tunnistautumisen, johon sisältyy mahdollisuus asettaa itselleen pelikielto.

MaRa: Rahapeliautomaatit tulee säilyttää liikenneasemilla ja ravintoloissa – poistamisella yrityksille kohtuuttomat taloudelliset vaikutukset