
Aktivisti kiisteli presidentti Tarja Halosen kanssa rasismista
Dokumenttielokuvassa pohditaan monia tämän hetken polttavia kysymyksiä aktivismista populismin nousuun.”Muutos ei merkitse mitään, jos sen toteuttavat sortajat.”
Lause on osa runoa, jonka lausuu nuori näyttelijä, aktivisti ja runotaiteilija Laura Eklund Nhaga eduskuntatalon portailla. Häntä seurataan Kansanvalta-dokumenttielokuvassa, joka kertoo aktivismista ja Eklund Nhagan elämästä.
Dokumentin alussa tutustutaan hieman Eklund Nhagaan ja hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa. Hänellä on selkeästi halu vaikuttaa yhteiskuntaan ja muuttaa maailmaa. Hänen käyttämänsä kieli vilisee yhteiskunnallisia käsitteitä, kuten rasismi, rotu ja luokka.
Nopeasti siirrytään Brittein saarille, Warwickin arvostettuun yliopistoon, jonne Eklund Nhaga on päässyt opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Siellä kuvataan lyhyesti luentoa, jossa käsitellään orjuuttamista. Hän jatkaa runojenlausuntaa myös Warwickissa ja runonlausuntaa on muutenkin useissa kohdissa dokumenttia.
”Näkisit minkä loit. Hirviön. Tytön, joka ei niele mitään paskaa yhdeltäkään mieheltä. Katso, mitä lapsesi äiti on luonut: vahvan tytön, joka ei niele paskaa yhdeltäkään mieheltä. Katso, mitä olet luonut.”, Eklund Nhaga lausuu Warwickissa painokkaasti.
Rodun käsitteellä tuotetaan valtasuhteita.
Osa Eklund Nhagan yhteiskuntakritiikistä osuu myös journalismiin. Hän kritisoi rasismia käsittelevää artikkelia vuodelta 2018, koska siinä väitettiin, että ei ole sellaista sanaa, joka kattaa kaikki ihmiset, jotka eivät ole valkoisia.
”Mikä täydellinen tilaisuus opettaa ihmisille, että tällainen sana on olemassa. Riippumatta siitä, käytätkö sitä sanaa, on virheellinen tieto ja siksi huonoa journalismia sanoa, että sellaista ei ole, jos se on olemassa.”
Rodullistettu ihminen viittaakin Fem-R:n mukaan yleensä henkilöön, joka tulee rodullistetuksi ei-valkoiseksi.
Rodullistaminen taas tarkoittaa sosiaalista prosessia, jossa liitetään merkityksiä ja oletuksia ihmisiin tai ihmisryhmiin etnisen taustan, uskonnon, kulttuurin, kansallisuuden ja/tai ihonvärin ja muiden ulkoisten piirteiden perusteella. Rodun käsitteellä tuotetaan valtasuhteita.
Eklund Nhaga haluaa oppia kokeneilta konkareilta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Dokumentissa matkataan Yhdysvaltoihin. Eklund Nhaga haluaa oppia kokeneilta konkareilta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Hän tapaa Heather Boothin, jolla on pitkä kokemus kansalaisoikeusaktivismista. He puhuvat siitä, miten muutosta saadaan aikaiseksi.
Samalla Yhdysvaltojen vierailuilla hän myös tapaa demokraattien senaattorin Celina Villanuevan. He käyvät keskustelun politiikasta, aktivismista ja kansan voimasta.
He myös käyvät keskustelun mikroaggressioista, joilla tarkoitetaan arkisia tahallisia tai tahattomia sanoja, tekoja ja oletuksia, joilla välitetään stereotyyppisiä oletuksia ihmisryhmistä.
Dokumentin lopussa palataan takaisin Suomeen. Eklund Nhaga kertoo siitä, miten paljon hän on oppinut viime aikoina yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista. Hän myös jakaa ajatuksiaan siitä, miten maailmasta voitaisiin tehdä parempi paikka kaikille.
Lisäksi häntä pyydetään toiseksi kääntäjäksi Amanda Gormanin runoon. Gorman on Eklund Nhagan lailla aktivisti ja runoilija.
Dokumentti loppuu Eklund Nhagan runojenlausuntaan ja reflektointiin. Hän esimerkiksi kertoo kiistelleensä presidentti Tarja Halosen kanssa Black Lives Matter -liikkeestä.
Katsottavissa Yle Areenassa.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






