Eroihin koulumenestyksessä vaikuttavat nuorten uskomukset omasta kehityskyvystään
Tuore tutkimus vahvistaa, että nuoret, jotka uskovat kykyynsä kehittyä, saavat parempia arvosanoja kuin ne nuoret, jotka pitävät taitojaan synnynnäisinä.Uskomukset erilaisten ominaisuuksien kehitettävyydestä vaikuttavat siihen, miten nuori suhtautuu haasteisiin, ponnisteluun ja epäonnistumisiin. Tällä on merkitystä aikana, jolloin oppilaiden opiskelumotivaatio ja oppimistulokset ovat heikentyneet.
Jenni Laurell tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisten yläkoululaisten uskomuksia älykkyydestä, lahjakkuudesta ja luovuudesta sekä sitä, nähdäänkö nämä ominaisuudet kehitettävinä vai synnynnäisinä.
Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusnäyttöä.
”Oppilaiden erot eivät liity vain todelliseen osaamistasoon.”
”Suomessa on kasvavia eroja oppilaiden koulumenestyksen ja koulutusvalintojen välillä. Erot eivät liity vain todelliseen osaamistasoon. Myös se, uskooko oppilas voivansa kehittyä vai ei, vaikuttaa olennaisesti siihen, mihin hän uskaltaa tähdätä”, Laurell sanoo.
Vajaa puolet (44 prosenttia) nuorista ajattelee, että luovuus, älykkyys ja lahjakkuus ovat kehitettävissä olevia ominaisuuksia. Reilu kymmenes (12 prosenttia) nuorista uskoo, että kaikki nämä ominaisuudet ovat synnynnäisiä ja muuttumattomia.
Väitöstutkimuksen mukaan tytöt uskoivat poikia useammin, että taitoja voi kehittää.
”Jos oppilas ajattelee, että lahjakkuus on synnynnäistä, hän voi rajata omia mahdollisuuksiaan jo varhain. Tällaiset uskomukset voivat ohjata poikia ja tyttöjä eri tavoin ja heijastua koulutusvalintoihin.”
Tutkimuksessa havaittiin, että kasvun ajattelutavan omaksuneet nuoret menestyivät keskimäärin paremmin lähes kaikissa oppiaineissa.
”Se, miten puhumme kyvyistä, lahjakkuudesta ja oppimisesta, on yhteydessä nuorten oppilaiden motivaatioon ja uskoon omiin mahdollisuuksiinsa”, tutkija korostaa.
”Pienet ja huomaamattomat viestit voivat joko tukea tai kaventaa oppilaan uskoa siihen, mitä hän voi saavuttaa ja miten hän ponnistelee oppimisen eteen.”
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan väitöstutkimus toteutettiin vuosina 2020–2021, ja se perustuu yli tuhannen yläkoululaisen kyselyaineistoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







