Biohajoava muovi on puutarhassa ansa – ”Se ei hajoa”, tutkija varoittaa
Muovia ei pidä päästää maaperään, muistuttaa Suomen ympäristökeskus kotipuutarhureita. Kateharsokin on yleensä muovia.
Moni ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi kateharso on yleensä muovia. Kuva: Jussi PartanenMaaperään päätynyt muovi voi hajota mikromuoviksi ja säilyä ympäristössä jopa vuosisatoja.
Kotipuutarhurien valinnoilla on siis merkitystä, muistuttavat PlastLIFE-projektin tutkijat.
Materiaalien toimivuutta tulisi tarkastella koko elinkaaren kannalta, ja muovin käyttöä on harkittava tarkkaan.
Muovia käytetään esimerkiksi ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Myös kateharso on yleensä muovia.
”Kun vähennämme turhaa muovin käyttöä ja pidennämme tuotteiden käyttöikää, ehkäisemme myös mikromuovin syntyä”, sanoo erikoistutkija Helena Dahlbo Sykestä.
”Moni kotipuutarhuri on kiinnostunut vaihtoehdoista ja osa on jo kokeillut niitä. Tietoa ja toimivia ratkaisuja kuitenkin kaivataan lisää”, lisää tutkija Kati Pitkänen.
Katemuoveja voidaan korvata eloperäisillä katteilla kuten ruohosilpulla tai oljella. Samalla maaperän rakenne paranee.
Biohajoava muovi ei välttämättä hajoa.
Paperiteollisuuden ylijäämäkuitua ja orgaanista happoa sisältävä nestemäinen kate voi tulevaisuudessa vähentää muovin tarvetta esimerkiksi taimistoissa ja viheralueilla, kertoo Pentti Ruuttunen Luonnonvarakeskuksesta.
Biohajoavan muovin ongelma on se, että se ei välttämättä hajoa.
”Biohajoava muovi ei Suomen kylmissä oloissa aina hajoa toivotulla tavalla, jolloin muovia voi kertyä maaperään”, sanoo tutkija Salla Selonen.
Multapussit ja taimiruukut kuuluvat muovipakkausten keräykseen. Kestomuovit, kuten ämpärit ja kastelukannut, viedään kierrätykseen kierrätys- tai jäteasemalle.
Kun muovi pysyy kierrossa eikä päädy maaperään, ehkäisemme mikromuovin kertymistä, vähennämme roskaantumista ja säästämme luonnonvaroja, tutkijat kiteyttävät.
Tämän kevään Muovia puutarhassa? -kampanjassa tarkastellaan puutarhan muovikuormaa ja jaetaan käytännön vinkkejä muovin kestävään käyttöön.
EU:sta rahoitusta saava PlastLIFE-projekti edistää muoveihin liittyvien ympäristöhaittojen vähentämistä ja kiertotalouden vahvistamista. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
