Lasi kuin lasi, ajattelee moni viskatessaan rikkinäistä juomalasia lasipakkauskeräykseen – ja se on virhe

Lasipakkauskeräykseen kuuluvat vain tyhjät pakkaukset, jotka on valmistettu lasista. Kuvan henkilö ei liity juttuun. Kuva: Jaana Kankaanpää

Juomalasi särkyy lattialle. Kun lattia siivottu ja pahimmasta mieliharmista päästy yli, herää kysymys, mitä lasinsiruille pitäisi tehdä.

Moni laittaa rikkinäiset lasiastiat lasipakkauskeräykseen, mutta se on virhe. Rikkinäisten juomalasien, -kannujen ja muiden lasiastioiden paikka on sekajäte.

”Lasipakkauskeräykseen kuuluvat nimensä mukaisesti pakkaukset, jotka ovat lasia”, tiivistää Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n operatiivinen johtaja Marko Turunen.

Lasipakkausten kerääminen on osa tuottajavastuuta. Toisin sanoen jos yritys laskee liikkeelle lasipakkauksia, sillä on velvollisuus myös kerätä kyseiset pakkaukset. Rinki on puolestaan palveluyhtiö pakkausalan tuottajayhteisöille ja tuottajavastuullisille yrityksille. Tavallisten suomalaisten arjessa Rinki näkyy ekopisteverkostona esimerkiksi isojen kauppojen pihoilla.

Pantilliset lasipullot kannattaa palauttaa kauppaan, mutta muut tyhjät lasipakkaukset kierrätetään lasipakkauskeräykseen. Elintarvikekäytössä olleiden lasipakkausten lisäksi tyhjät, lasista valmistetut kosmetiikkapullot ja -purnukat kuuluvat lasipakkauskeräykseen.

Tyhjiä lasipakkauksia ei tarvitse jynssätä putipuhtaaksi, eikä esimerkiksi lasisista öljy- tai muista pakkauspulloista tarvitsee alkaa näprätä metallisia tai muovisia kauluksia irti.

Lääkejämiä sisältävät lasipurkit palautetaan apteekkiin ja esimerkiksi kuivahtanutta kynsilakkaa sisältävä puteli puolestaan kuuluu vaarallisten jätteiden keräykseen, ei lasipakkauskeräykseen.

Pantilliset lasipullot kannattaa palauttaa kauppaan, ja muut lasipakkaukset laittaa lasipakkauskeräykseen, jolloin niistä voidaan valmistaa uusiolasia. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Arkikielessä lasipakkauskeräyksestä puhutaan yleisesti lasinkeräyksenä, millä saattaa olla osansa siihen, että keräysastioihin päätyy rikkinäisten lasiastioiden lisäksi kaikenlaista muutakin väärää lasisista koriste-esineistä ikkuna- ja peililasiin. Painoprosenteissa mitattuna yksi iso riesa ovat keraamiset ja posliiniset astiat ja esineet.

Kerättyjä pakkausmateriaaleja käsitellään ja murskataan mekaanisesti, ja erilaiset epäpuhtaudet käyttäytyvät kierrätettävässä massassa eri tavoin. Esimerkiksi lasisilla uunivuoilla on korkeampi sulamispiste kuin lasipakkauksilla, minkä vuoksi sulamattomat lasiklöntit joudutaan poistamaan sulavan pakkauslasin joukosta. Sulamattoman lasin mukaan takertuu aina myös kierrätettävää lasia, Turunen kuvailee.

Vaikka pientä parantamisen varaa on vielä, kaiken kaikkiaan suomalaisten taidot lasipakkausten kierrätyksessä ovat Turusen mukaan vuosien varrella jatkuvasti parantuneet.

”Jos pantilliset lasipakkaukset lasketaan mukaan, lasipakkauksista kiertää 94 prosenttia.”