Sähkönsiirtomaksu voi nousta yli 80 prosenttia – yrityksellä on ratkaisu jyrkän nousun loiventamiseen

Nykyisen sähkönjakelun toimintavarmuuslain vaatimusten toteuttaminen voi johtaa jopa yli 83 prosentin siirtomaksujen korotuksiin pitkällä aikavälillä PKS sähkönsiirron yhtiön alueella Pohjois-Karjalassa ja Koillis-Savossa, yhtiö tiedottaa.

Tämä johtuu yhtiön mukaan siitä, että lain vaatimat investoinnit katetaan kokonaan sähkönsiirtomaksuilla.

”Suomessa puhutaan paljon alueellisesta tasa-arvosta. Nykyinen lainsäädäntö tekee kuitenkin juuri päinvastoin: maaseudun asiakkaat joutuvat maksamaan suhteellisesti enemmän, jotta kaikkialla saavutettaisiin samat toimitusvarmuustavoitteet samalla aikataululla”, PKS sähkönsiirron toimitusjohtaja Sami Kervinen sanoo.

Yhtiö esittääkin muutoksia sähköverkon toimitusvarmuutta koskevaan lainsäädäntöön, jotta sähkösiirtomaksujen korotuspaineita voitaisiin pienentää.

Ehdotuksen mukaan toimitusvarmuusvaatimuksia siirrettäisiin vuodesta 2036 vuoteen 2044 sekä enimmäiskatkoaikaa pidennettäisiin harvaan asutulla maaseudulla nykyisestä 36 tunnista 72 tuntiin.

”Haluamme pitää sähkönsiirtomaksut asiakkaillemme mahdollisimman kohtuullisina. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan jätä juuri vaihtoehtoja, vaan pakottaa tekemään kiireellä investointeja, jotka näkyvät suoraan asiakkaiden maksuissa”, sanoo Kervinen.

PKS:n osalta katkojen pidempi sallittu kesto poikkeusoloissa koskettaisi noin 6000 käyttöpaikkaa, kun PKS sähkönsiirrolla on asiakkaita yhteensä noin 86 000.

Sähkönjakelun toimitusvarmuuslaki edellyttää, että vuoden 2036 loppuun mennessä sähkökatko saa kestää taajamassa enintään kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla enintään 36 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksen mukaan laajoja maakaapelointeja ja muita mittavia verkkoinvestointeja alueilla, joilla asiakkaita on vähän mutta sähköverkkoa paljon.

Yhtiö huomauttaa tiedotteessa, että sähköverkkoon on silti investoitava nyt ja tulevaisuudessa, jotta Itä-Suomeen voidaan saada uusia työpaikkoja, yrityksiä ja puhtaan siirtymän investointeja.

”Jokainen euro, joka käytetään liian kiireiseen rakentamiseen, on pois muusta verkon kehittämisestä. Sen sijaan haluamme käyttää asiakkaiden maksamat eurot ensisijaisesti sähköverkon kapasiteetin, toimitusvarmuuden ja alueen kasvun mahdollistamiseen”, Kervinen toteaa.

Yhtiö investoi verkkoonsa myös tulevaisuudessa, mutta investointeja voitaisiin tehdä maltillisemmin ja pidemmällä aikavälillä niin, että hinnankorotukset eivät olisi niin suuret tai siirtomaksu jopa pienenisi.

”Pitäisi kysyä, mikä on asiakkaan näkökulmasta järkevää. Onko parempi maksaa huomattavasti korkeampia siirtomaksuja vai hyväksyä se, että poikkeuksellisen kovan myrskyn jälkeen sähkökatko voi harvaan asutulla alueella kestää joskus pidempään?”