Asuntomarkkinoiden kriisi ei helposti laukea – kestäviä ratkaisuja tarvitaan sekä muuttovoitto- että muuttotappioalueilla
Yksi ei pysty ostamaan, toinen ei saa myytyä, vaikka haluaisi. Asunto- ja kiinteistömarkkinoilla vallitsee tilanne, jossa ei ole kovin montaa voittajaa.
Juho Karvonen ostaa ja remontoi vuokrattavaksi asuntoja muuttotappiopaikkakunnilta. Kuva: Hanna KoikkalainenSuomen asunto- ja kiinteistömarkkinat ovat melkoisessa solmussa. Kasvukeskusten asuntomarkkinat jysähtivät kolmisen vuotta sitten lähes jumiin pitkään jatkuneen kiihkeän nousun jälkeen, mikä ajoi rakennusteollisuuden ahdinkoon. Muuttotappioalueilla asuntojen ja kiinteistöjen hinnat ovat romahtaneet pahimmillaan niin alas, että myyjä ei pysty saamillaan rahoilla edes ostamaan uutta kotia.
Kuntonsa puolesta käyttökelpoisia rakennuksia päädytään purkamaan vain siksi, että ne sijaitsevat väärässä paikassa. Arkkitehti Tiltu Nurminen esitti MT:n yliökirjoituksessa (7.11.) huolensa siitä, että purkaminen hävittää yhteistä kulttuuriperintöämme peruuttamattomasti. Samalla menetetään rakennuksia, jotka on aikanaan tehty kestämään.
Asuntomarkkinoiden vaikeudet heijastuvat koko yhteiskuntaan: työttömyys pysyy korkeana ja kuluttajien luottamus omaan talouteensa heikkenee, tiivistää Oulun yliopiston taloustieteen professori Elias Oikarinen Helsingin Sanomien haastattelussa (17.11.). HS:n haastattelemat asiantuntijat pitävät kasvukeskusten asuntomarkkinatilannetta pitkälti kotimaisena aikaansaannoksena. Erityisesti syyttävä sormi osoittaa taloyhtiölainoihin ja mahdollisuuteen vähentää niiden korkojen lisäksi myös lainan lyhennykset vuokratulojen verotuksessa. Moni ostaja ei ole ymmärtänyt ostavansa asuntoa, johon hänen tuloillaan ei oikeasti olisi ollut varaa varsinkaan korkojen noustessa.
Rakennuttajat käytännössä varmistivat pommin laukeamisen tekemällä liukuhihnalla asuntoja, joita ei enää haluta ostaa. Vikaa on niin laadussa kuin pohjaratkaisuissa ja sijainnissakin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tuhannet asunnot ja jopa kokonaiset kerrostalot seisovat tyhjillään.
Suomea rakennetaan uudelleen samaan aikaan kun käyttökelpoisia rakennuksia rapistuu.
Maan sisäisen muuttoliikkeen myötä myös maakunnissa on asuntoja ja kokonaisia rivi- ja kerrostaloja tyhjillään ilman toivoakaan uusista asukkaista tai kunnossapidosta, joka turvaisi edes käyttöarvon säilymisen. Ostajien puutteessa asuntojen ja kiinteistöjen hinnat vain laskevat suuressa osassa maata. Jos kodin vaihtamisen perusteena on ollut muutto työpaikan perässä toisaalle, tilanteesta voi tulla todellinen jarru työmarkkinoiden elpymiselle.
Vakavissa ongelmissa on moni sellainenkin, joka olisi halukas pysymään nykyisessä kodissaan. Mikäli kiinteistön välttämättömiin kunnossapitoon ei saa lainaa, alkaa täysin käyttökuntoinenkin rakennuskanta nopeasti rapistua.
Käytännössä Suomea rakennetaan uudelleen yhteen paikkaan samaan aikaan kun käyttökelpoinen rakennuskanta rapistuu toisaalla. Muuttovoittoalueilla hinnat karkaavat tavallisen kansan ulottumattomiin, muuttotappioalueilla taas vuosien aikana kerrytetty omaisuus menettää arvonsa. Tilanne on kestämätön niin kasvaville kuin taantuvillekin seuduille, eikä tilanne ole ympäristönkään näkökulmasta hyvä, puhumattakaan sosiaalisesta ulottuvuudesta.
Taloudellisten menetysten ohella Suomi kadottaa myös kulttuuriaan ja historiaansa kuten arkkitehti Tiltu Nurminen kirjoituksessaan toteaa. Valitettavasti käyttötarkoituksensa menettäneillä rakennuksilla ei ole tulevaisuutta, olkoon niiden historia miten merkittävä tahansa.
Kaikesta synkkyydestä huolimatta markkinoilla voi soutaa myös virtaa vastaan, kuten tekee tuusniemeläinen Juho Karvonen: Hän on viidentoista vuoden ajan ostanut ja remontoinut vuokrattavaksi kerros- ja rivitaloasuntoja sekä omakotitaloja Itä-Suomen muuttotappiopaikkakunnilta. Karvonen korostaa, että asuntoja tarvitaan myös pienillä paikkakunnilla, ja moni haluaa aidosti asua ”syrjässä”. (MT 17.11.).
Toki Karvonenkin on suomalaisilla vuokra-asuntomarkkinoilla säännön vahvistava poikkeus: tilastojen perusteella suurimmalla osalla muuttotappiopaikkakunnista vuokra-asunnot seisovat tyhjinä pitkään, eikä myytävillekään kohteille ole ostajakuntaa jonoksi asti. Vaikka kasvukeskusten asuntokauppa ennen pitkää jälleen nytkähtää vauhtiin, lukuisia ongelmia jää yhä vaille ratkaisuaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







