Jääkiekon SM-liiga valmistautuu vuosituhannen suurimpaan uudistukseensa − tätä on luultavasti luvassa

Torstain yhtiökokouksessa Liigasta on tarkoitus höylätä 14:n tai 12 joukkueen sarja, jonka sateenvarjon alla on myös toiseksi ylin sarjataso. LEHTIKUVA / Markku Ulander.  

Suomalaisen huippusarjakiekkoilun tämän vuosituhannen toistaiseksi suurimmasta mullistuksesta on tarkoitus päättää torstaina Jääkiekon SM-liiga Oy:n yhtiökokouksessa. Liiga on Suomen suosituin ja parhaiten palkattuja työpaikkoja tarjoava urheilusarja, mutta se on pakon edessä: Liigan on pakko uudistua.

Liiga on polarisoitunut taloudellisesti ja urheilullisesti kahteen kerrokseen ja menettänyt asemiaan eurooppalaisten kiekkosarjojen kilpailussa.

Torstain yhtiökokouksessa Liigasta on tarkoitus höylätä 14:n tai 12 joukkueen sarja, jonka sateenvarjon alla on myös toiseksi ylin sarjataso. Sieltä pitäisi olla aito mahdollisuus joka vuosi nousta ylimmälle sarjatasolle.

”Kaikki lähtee seurojen arjesta, siitä miten ne pystyvät vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Meidän pitää saada vahva liiga”, sanoo Jukka-Pekka Vuorinen.

Vuorinen toimi Liigan toimitusjohtajana 2006–2013. Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana hän toimi vuosituhannen vaihteessa, jolloin nykyinen Liiga muotoutui. Kesäkuussa 1999 SM-liiga päätti muuttaa liigayhdistyksen ensin osuuskunnaksi ja sitten osakeyhtiöksi.

Nykymuotoisen Liigan arkkitehteinä oli joukko suomalaisen jääkiekkoilun pitkäaikaisia mahtimiehiä. Liigan hallituksen puheenjohtaja oli tuolloin Martin Saarikangas ja varapuheenjohtaja Hannu Ansas, molemmat Jääkiekkomuseon aateloimia Jääkiekkoleijonia, aivan kuten Vuorinen ja Liigan toimitusjohtajana 1989–2006 toiminut Urpo Helkovaara.

”Siihen aikaan kipuiltiin sitä, etteivät yhdistykset ja niiden kautta junioriorganisaatiot joutuisi maksajiksi. Kilpaurheilun ja junioriurheilun välille haluttiin jyrkkä raja. Osakeyhtiölain tuomat säännöt talouteen ovat olleet suuri apu”, Helkovaara kertoo osakeyhtiöpäätöksen taustoista.

Neljännesvuosisata sitten tehdyt uudistukset ovat kantaneet Liigan tähän asti, mutta viime aikoina osakeyhtiömalli on kirvoittanut myös kritiikkiä. Kalervo Kummola – Jääkiekkoliiton pitkäaikainen puheenjohtaja, Liigan ensimmäinen toimitusjohtaja ja tietenkin myös Jääkiekkoleijona – arvosteli lokakuussa Ilta-Sanomissa osakeyhtiömallia.

”En ole ikinä ymmärtänyt koko osakassopimusta. Miksi SM-liigaa piti edes muuttaa osakeyhtiöksi? Ja se tehtiin liitolta salaa”, Kummola sanoi.

Liiton toimitusjohtajana vuosituhannen vaihteessa toiminut Jukka-Pekka Vuorinen ei allekirjoita Kummolan sitaatista välittyvää käsitystä, että osakeyhtiöön siirtyminen olisi tehty liitolta salaa.

”Luulen, että "Kale" viittaa johonkin yksityiskohtaan. Kyllä ratkaisuja valmisteltiin yhdessä. Täytyy muistaa, että Liigalla ja liitolla on yhteinen Huippukiekon neuvottelukunta, jossa asioita käydään läpi”, Vuorinen sanoo.

Vuorinen puolustaa neljännesvuosisata sitten tehtyjä ratkaisuja.

”Täytyy muistaa, että kaikki päätökset tehdään siinä infrassa, jossa silloin toimitaan, ja sen tiedon varassa, joka silloin on käytettävissä. Jälkikäteen voidaan kritisoida osakeyhtiömuotoa ja miettiä, olisiko osuuskuntamalli ollut parempi, mutta se on tuonut myös paljon positiivista”, Vuorinen sanoo.

Vuosituhannen vaihteessa Liigaa pelattiin kahdentoista joukkueen kesken. Sen jälkeen joukkuemäärä on kasvanut nykyiseen kuuteentoista. Se on kaikkien mielestä liikaa, mutta yksikään liigajoukkueista ei haluaisi olla korjaamassa tilannetta putoamalla itse sarjaporrasta alemmas.

Liigan yhtiökokouksen lähestyessä sekä pelaajayhdistys SJRY että liigakiekkotaloutta analysoinut konsulttiyhtiö Ernst & Young ovat asettuneet kahdentoista joukkueen pääsarjan kannalle. Se tarkoittaa, että neljä joukkuetta menettää paikan pääsarjassa.

Liigan heikkoutena on pidetty kykyä saada aikaan vaikeita päätöksiä, joihin tarvitaan osakassopimuksen mukaan kahden kolmasosan enemmistö.

”Kuukausi tai kaksi sitten olisin vielä ollut paljon skeptisempi, mutta minusta ilmapiiri on nyt muuttunut. Minulla on se käsitys, että nyt Liigassa on valmius tehdä isoja päätöksiä”, Vuorinen arvioi.

Helkovaara muistuttaa, ettei osakeyhtiömuoto sinänsä ole este uudistumiselle.

”Päätöksentekokyky riippuu osakassopimuksesta. Edelleen tässä hapuillaan, mennäänkö urheilu vai talous edellä. Tämä on ehkä se suuri filosofinen kysymys, että kumpaa painotetaan”, Helkovaara sanoo.

Liigan ongelmat heijastavat myös Suomen alueellisen kehityksen polarisoitumista ja talouskasvun pitkäaikaista sakkaamista. Kuten monella muullakin urheilun alalla, apua toivotaan vedonlyöntimarkkinan avautumisesta 2027 alussa, minkä odotetaan tuovan Liigaan miljoonia euroja lisärahaa vuosittain.

”Kukaan Suomessa ei halua olla Euroopan viidenneksi tai kuudenneksi paras liiga. Meillä on hyvä junioripelaajatuotanto ja haluaisimme pitää näitä pelaajia täällä mahdollisimman pitkään, mutta pelaajien liikkuminen jatkossa lisääntyy, siihen vaikuttavat muun muassa Pohjois-Amerikan yliopistourheilun muutokset”, Jukka-Pekka Vuorinen sanoo.

Vuorinen haluaa myös lisätä, että pääsarja tarvitsee välttämättä toisen joukkueen pääkaupungista.

”Jokerit pitää saada mukaan tavalla tai toisella.”