Vauvanyytti ilmestyi haikaran nokkaan Koskenpäällä − ”Haluamme osoittaa iloa jokaisesta uudesta lapsesta”
Koskenpäällä asuu lapsiperheitä ja vauvojakin syntyy, kuten haikarasta näkee.
ITE-taiteilija Eino Rautaruohon taideteos saa nokkaansa nyytin, kun Koskenpään kylälle syntyy lapsi. Kuva: Tiina Rinne-LampinenJämsän Koskenpäällä sijaitseva metallinen haikara sai nokkaansa kannateltavaksi nyytin tänään maanantaina.
”Kyseessä on vanha perinne, joka on Koskenpäällä herätetty henkiin nelisen vuotta sitten. Kun kylälle syntyy tyttölapsi, saa haikara nokkaansa punaisen nyytin, ja poikalapsen kohdalla sinisen”, Koskenpää ry:n jäsen Tiina Rinne-Lampinen sanoo.
”Tänään viimeksi ripustimme nyytin, kun viime viikolla syntyi kylälle uusi lapsi. Vanhemmilta kysytään aina ensin lupa. Haluamme tällä tavalla osoittaa iloa jokaisesta uudesta lapsesta sekä kylän elinvoimaa”, hän kertoo.
Rinne-Lampisen mukaan Koskenpään koulun kohtalo on ollut vuosien ajan vaakalaudalla, mutta kylällä on vahva tahto säilyttää oma opinahjo. Koskenpäällä asuu lapsiperheitä ja vauvojakin syntyy, kuten haikarasta näkee.
”Kun kylälle syntyy tyttölapsi, saa haikara nokkaansa punaisen nyytin, ja poikalapsen kohdalla sinisen.”
Koskenpää on entinen itsenäinen kunta.
”Entisen kunnantalon yläkerrassa toimi aikoinaan neuvola. Kunta tilasi koskenpääläiseltä ITE-taiteilija Eino Rautaruoholta haikarataideteoksen, joka sijoitettiin valmistuttuaan kunnantalon eteen”, Rinne-Lampinen mainitsee.
Haikara valmistui vuonna 1967.
”Rautaruoho oli arvostettu taiteilija, jonka teos oli muun muassa esillä Ateneumin aulassa Helsingissä. Haikarasta hän teki ensin pienen puisen mallikappaleen, ja hitsasi sitten metallilevyistä taideteoksensa”, Koskenpää ry:n jäsen Timo Niinimäki kertoo.
"Taiteilijan oma toivomus oli, että haikara saa nokkaansa nyytin, kun kylään syntyy lapsia”, Niinimäki taustoittaa.
”Rautaruohon erikoisuutena oli, että hän aina hitsasi teoksiinsa signeerauksen sekä vuosiluvun.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






