Video: Hirsirakentajat pistivät katapultin pystyyn viitasaarelaiselle pellolle – näin se paiskoo kiviä

Kivi lähtee noin 11 metrin korkeudelta. Kuva: Petteri Kivimäki

Jos tarvitsee lingon, joka heittää noin puolentoista kilon painoisen kiven reilun sadan metrin päähän, niin sellainen tässä viitasaarelaisella pellolla nyt on.

Tarkkaan ottaen koje on vastapainokatapultti eli trebuchet.

Rakentajat Tapio Vääräsmäki ja Freedom Williams virittävät lingon kädenkäänteessä. Vastapainolaatikko vinssataan ylös, vaijerit kiinnitetään ja kivi asetetaan pussiin.

”Three, two, one, fire”, Williams huutaa ja Vääräsmäki vapauttaa painon. Painolaatikko putoaa, vipuvarsi heilahtaa ja kivi lähtee kuin tykinsuusta, ja lentää pitkälle pellolle.

”Se hymyilyttää joka kerta. Voisimme tehdä tätä koko päivän”, Williams nauraa.

Lataaminen kestää noin minuutin.  Kuva: Petteri Kivimäki

Lingon varsinaiseen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, eli mädäntyneiden sianpäiden ja sen sellaisten viskomiseen linnoituksen puolustusmuurin yli, tätä ei käytetä. Trebuchet oli keskiaikainen piirityskone aikana ennen ruutiaseiden keksimistä.

Sen sijaan tästä tulee vetonaula työn alla olevaan Kalevala -teemaiseen matkailukohteeseen. Sille on jo katsottu tontti tästä läheltä valmiiksi, mutta muuten työ on vasta alussa.

Toki linko on jo valmis ja itse asiassa toinenkin. Peremmällä pihassa on vielä vanhempi malli, jossa energia on varastoitu kierrettyihin köysiin.

”Se on upea esine, mutta käyttäjälleen vaarallinen. Tämä on turvallinen”, Williams kertoo trebuchesta.

Miehet aikovat rakentaa Kalevala -puistoon lisää rekvisiittaa. Työn alla on jo viikinkilaiva.

”Parhaillaan etsimme yhteistyökumppaneita. Sinne tulee keskiaikainen henki ja kaikki on aitoa. Ei mitään muovia. Kuolee tämä koko pitäjä, jos ei mitään tehdä”, Vääräsmäki sanoo.

Miehet miettivät, että ehkä tästä katapultista tulee Kalevala -puiston mainos nelostien varteen ja puistoon rakennetaan toinen, parempi.

Freedom Williams ja Tapio Vääräsmäki ovat ammatiltaan hirsirakentajia. He ovat rakentaneet hirrestä esimerkiksi tuulimyllyn Viitasaarelle. Kuva: Petteri Kivimäki

Sitten Williams lähtee hakemaan kiveä takaisin, sillä se oli tarjonnasta paras ja hän haluaa lingota sen uudestaan. Kivi on oikean kokoinen suhteessa vastapainoon ja lensi askelilla mitattuna 110 metriä.

”Vastapainon pitää olla 133 kertaa painavampi kuin ammuksen”, Williams kertoo koneen teoriasta.

Aiemmin ammutut kevyemmät kivet eivät lentäneet yhtä pitkälle.

Muuten ohjeita ja piirustuksia löytyi vähän. Vääräsmäki ja Williams katsoivat Youtube -videoita ja kuvia. Jotain laskelmiakin he löysivät.

”Ei voi tietää, pitävätkö laskelmat paikkaansa”, Vääräsmäki sanoo.

Seuraavan laukaisun jälkeen Williams ottaa sanojaan koko päivän ammuskelusta takaisin. Lataaminen on raskasta sillä väkipyöriä on vain yksi. Kaiken lisäksi se on laitteen vasemmalla puolella ja niin ollen lataamisessa täytyy käyttää pääasiassa vasenta kättä.

”Siinä tuli ajatusvirhe”, Williams tuumaa.

Virhettä sen sijaan ei tullut ammuksen lentoradan suuntauksessa. Kivi irtoaa nahkapussista hyvin ja lähtee nätisti etuyläviistoon. Vääräsmäki rakensi kaukonäköisesti varteen säätölaitteen, jolla lähtökulmaa voi säätää.

Aluksi he testasivat lumipaakuilla ja ne paiskautuivat maahan laitteen eteen. Silloin säätölaite tuli hyödyksi ja nyt kivi lähtee kauniisti ja turvallisesti.

Vastapainolaatikkoon voisi ladata reilusti lisää painoa, jolloin ammuskivi voisi olla painavampi. Se toki tekisi lataamisestakin raskaampaa. Kuva: Petteri Kivimäki

Puurakenne on melko yksinkertainen. Puutakin kului vain noin kiintokuutio, sillä kovin paljoa painetta puuosille ei tule.

Siksi rakenne varmasti kestää. Laitteessa ei ole kovin montaa liikkuvaa osaa. Melkein kaikki on puuta, mutta joitain rautaosia Vääräsmäki teki itse.

Linkoa voisi virittää, sillä vastapainolaatikossa on tilaa. Nyt tiiliä ja rautaromua on 350 kiloa, mutta sinne mahtuisi noin 1 000 — 1 500 kiloa. Niinpä laskelman mukaan ammus voisi suurimmillaan olla noin viisikiloinen.

Keskiajalla tämä olisi ollut arviolta keskikokoinen trebuchet. Isoja ei ladattu käsin, vaan niissä oli suuri pyörä, jota pyörittivät sen sisällä kävelevät sotilaat.

Linkoa on siirretty pellon omistavan naapurin traktorilla, mutta yksi hevonen riittäisi kiskomaan sitä. Lingossa on alla renkaat ja vastapainolaatikko voidaan siirron ajaksi tyhjentää.