Hulevesitulvat yleistyvät kaupungeissa, mutta niihin ei varauduta riittävästi – "Ratkaisut eivät vielä siirry suunnitelmista asemakaavoihin"

Tutkimuksessa analysoitiin muun muassa 12 kunnan asemakaavamääräyksiä ja tehtiin kysely yli 10 000 asukkaan kuntien edustajille. Kuvassa Helene Schjerfbeckin puisto Helsingin Kuninkaantammessa tammikuussa 2023. Kuninkaantammi on Helsingin hulevesistrategian pilottikohde. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA.  

Hulevesitulvat yleistyvät kaupungeissa, mutta niihin ei varauduta riittävästi. Oulun yliopistossa tehdyn väitöskirjatutkimuksen mukaan hulevesien ongelma ymmärretään kunnissa laajasti, mutta käytännössä ohjeita ja määräyksiä ei huomioida tarpeeksi.

”Tutkimusta tehdessämme hämmästyimme, kuinka suuri kuilu ohjeistusten ja käytännön toteutuksen välillä on”, väitöskirjatutkija Minna Mäki-Asiala sanoo tiedotteessa.

”Vaikka kunnilla on tahtoa kehittää hulevesien hallintaa, ratkaisut eivät vielä siirry suunnitelmista asemakaavoihin.”

Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalla, rakennusten katoilla ja muilla pinnoilla virtaavia vesiä. Kaupunkisuunnittelulla on tutkimuksen mukaan ratkaiseva rooli hulevesien hallinnassa.

Kaupunkitulvien riski kasvaa muun muassa siksi, että ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Myös kaupunkien tiiviimpi rakentaminen lisää tulvariskiä, kun vesitiiviitä pintoja on enemmän.

”Rakentamisen tiivistyminen kohdistuu usein vanhoille asuinalueille, joiden hulevesijärjestelmät ovat jo entuudestaan kuormittuneita”, tiedotteessa todetaan.

Tutkimuksessa analysoitiin 12 kunnan asemakaavamääräyksiä ja tehtiin kysely yli 10 000 asukkaan kuntien edustajille. Tulokset osoittavat, että kunnilla on selkeä tarve yhtenäisemmille kansallisille linjauksille. Lisäksi kävi ilmi, että osa ohjeista oli selvästi vanhentuneita.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös asemakaavoja 60 vuoden ajalta reilun 50 hehtaarin alueella erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka paljon vettä läpäisemättömät pinnat ovat lisääntyneet. Läpäisemättömillä pinnoilla tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä pintoja, kuten asfalttia ja rakennusten kattoja.

”Mitä enemmän alueella on rakennettu asfaltoituja pintoja, sitä enemmän hulevettä muodostuu sadevedestä, kun se ei pysty imeytymään maahan”, Mäki-Asiala selventää STT:lle.

Tutkimuksessa havaittiin, että vihreän ympäristön osuus oli laskenut Oulussa sijaitsevan tutkimusalueen asemakaavassa reilusti yli kolmasosan. Tämä johti paikoin hulevesimäärien jopa 250 prosentin kasvuun.

Samaan aikaan tutkimusalueen kaupunkisuunnittelun strategisissa tavoitteissa vettä läpäisevien pintojen ja viheralueiden merkitys on kuitenkin kasvanut.